pekkapylkkonen

Otetaanko kuitenkin yksityinen mukaan soteen?

Sote-uudistuksessa yksityisten palveluiden osuuden kasvattaminen kuulemma nostaa terveydenhuollon kustannuksia. Onko noin? Kansaneläkelaitos julkaisee nettisivuillaan äärimmäisen mielenkiintoisia tietoja terveydenhuollon kustannuksista yksityisellä puolella. Sieltä selviää että esimerkiksi Vantaalla yksityislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä selvisi 55 eurolla, jonka päälle maksetaan toimistomaksu. Hinnasta ei ole vielä vähennetty kela-korvausta.

Vantaalla yksityislääkärikäynnin kokonaiskustannukset ovat siis noin 70€. Helsingissä ne ovat tuosta vielä kympin halvemmat. Mutta mitä maksaa julkisella puolella terveyskeskuskäynti? Sehän ei siis maksa vain sitä noin kymppiä minkä asiakas mahdollisesti joutuu käynnistä itse maksamaan.  Vantaan sanomien parin vuoden takaisen jutun mukaan Vantaan terkkarikäynti kustansi 116,10€. Siis julkinen terkkarikäynti oli 66% kalliimpi kuin yksityinen. Vertailun mukaan Vantaalta löytyy vielä huomattavasti edullisempiakin yksityisiä toimijoita suuristakin terveysketjuista.

Tämä osoittanee että yksityisten laajemmalla käytöllä on ainakin mahdollista saada aikaan merkittäviäkin säästöjä perusterveydenhuollossa. Se, kuinka hyvin nyt ehdotettu sote-uudistus näitä säästöjä kykenee poimimaan, onkin toinen tarina.

www.kela.fi/hintavertailu

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/274643-nain-paljon-palvelut-oike...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Noin se menee, julkisen puolen hintalappua ei kerrota rehellisesti,. Ilmaisia lounaita ei ole, mutta ilmaisia terveyspalveluja kuvitellaan olevan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Heti perään huomio että myös julkinen on käsitykseni mukaan joillakin osa-alueilla yksityistä tehokkaampi. Ainakin Huslabista korvaani on kantautunut huhuja jotta se päihittää yksityiset laboratoriot.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Terveydenhuolto on muutakin kuin lääkärissä käynti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

On. Mutta se että resurssit käytetään tehokkaasti on kaikkien etu. Niin potilaiden kuin veronmaksajienkin. Yleensä se merkitsee myös työntekijöille parempia työehtoja.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Kustannustehokkuutta selittää osin se, että yksityispuolella lääkärit ovat vuokratyöläisiä, eivät työsuhteessa. Työterveyslääkäreitä saattaa olla palkkasuhteessa. Lääkärinpalkkion lisäksi asiakkaalta veloitetaan toimistomaksu ja käytetyt lääkeaineet ja välineet. En ole eri mieltä julkisen perusterveydenhuollon huonosta resurssitehokkuudesta mutta yksityistäminen ei ratkaise kaikkia ongelmia.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Vielä lisäisin että lääkäriasemat tuottavat palvelunsa liikevoittoa tavoitellen. Verosuunnittelu on tehty viimeisen päälle ja tuotto virtaa Suomen valtion tavoittamattomiin. Paremmat työehdot ovat niinikään utopiaa vuokrasuhteissa. Sinulla on paljon mielipiteitä mutta mihin perustuen?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että yksityisen sektorin palveluntuottajia on turha vierastaa sote-palveluidenkaan tuottamisessa.

Valitettavasti käyttämäsi esimerkki on ihan samanlainen rautalankaversio vailla kysymykselle olennaista dynamiikkaa, ja siksi sen toimivuus on samaa luokkaa kuin samoilla argumenteilla SOTE:a puolustavien tai vastustavien.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toki kyseessä on raaka yksinkertaistus. Perusterveydenhuollon yleislääkärikäynti on kuitenkin suvereenisti yleisin terveydenhuollon tuote joten ei se merkityksetön detalji ole.

Palveluiden saatavuuden paraneminen voi tietenkin lisätä palvelujen kysyntää mitta sitä voidaan rajoittaa muillakin keinoilla. Esimerkiksi Bosniassa oli mielenkiintoinen systeemi: siellä hoitopaikka teki arvion siitä oliko lääkärissäkäynnin tarve akuutti. Jos oli, käynti oli maksuton. Jos ei, siitä perittiin maksu. En ehdota tämän käyttöä, sanoin vain että maailmalla on erilaisia keinoja hillitä terveyspalveluiden käyttöä.

Yksittäisiä anekdootteja on muitakin. Taannoin hesarissa Pohjola Sairaalan tj vertasi heidän ortopedistaan naapurissa olevaan HUSsiin. Yksityinen ortopedi otto työpäivän aikana vastaan 21 potilasta ja HUSin ortopedi 7. Nämä eivät siis tietenkään olleet mitään leikkauspäiviä. Prosessi oli vain viritetty äärimmilleen.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Ei ole ortopedille meriitti potilasvastaanottojen määrä vaan lopputulos. Terveydenhuollossa/-hoidossa määrällinen mittari ei kerro mitään. Terveyttä ei ylipäätään voi mitata rahassa. Käyntikertoja voi, mutta niillä ei ole mitään relevanssia käytettyihin summiin. Ylipäätään; sairaus pelkästään maksaa ja haittaa. Jos joku taho voi ja onnistuu tekemään sillä bisnestä, niin lopputulemana maksajataho on hyvin varakas yksityishenkilö tai yhteiskunta. Me veronmaksajat maksamme soten joko julkiselle terveydenhuollolle tai veroparatiiseihin tuottonsa säilöville voittoa tavoitteleville yrityksille. Lähtökohtaisesti sairastuminen on kulu, siinä ei ole mitään tuottoelementtejä. Jos joku osaa tehdä siitä bisneksen niin tyhmä maksaa, ei se joka pyytää.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

55€:n 20 minuutin vastaanottokäynnin hinnasta ei voi tehdä mitään yleistyksiä.

Kuinka monen potilaan sairauden kohdalla 20 minuutin käynti on riittävää ilman lisätutkimuksia? Siitä minkälaisia käyntejä ja hoitoja potilaiden sairaudet oikeasti tarvitsevat, siitä todellinen kustannus syntyy.

Yksityistämisessä lisäkuluja syntyy, kun ne jotka nyt käyttävät yksityistä, hakevat palvelusetelin tms.

Jouduin vertailemaan yksityisen puolen hammaslääkärihintoja. Niissä oli samasta toimenpiteestä valtavia heittoja. Hampaan paikkauksessa halvin noin 50€ kallein noin 160€ ja julkisen hinta oli noin 80€.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Approksimoiden sata prosenttia perusterveydenhuollon ensikäyntien potilaista paranisi itsestään jonossakin kunhan se jono olisi riittävän pitkä. Osa kuolisi johonkin sairauteen, vaan niinpä siinä kävisi vaikka maassa ei olisi muuta kuin lääkäreitä.

Rationaalinen terveydenhuolto kattaisi oikeasti ehkä rokotukset ja kansanterveyden edistämisen. Tuskin muuta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Yksityissektori ei ole hinnoitellut hintoihinsa niitä julkisen terveydenhuollon kuluja, jonne yksityissektori ohjaa usein potilaansa jatkohoitoon. Osa menee yksityissairaaloihin, mutta julkinen vastaa siitä osuudesta, joka ei ole hyvä bisnes. Tästäkin syystä sitä mainitsemaasi viidenkympin lääkärikäyntihintaan kannattaa suhtautua kriittisesti, jos lähtee vertailemaan hintoja julkisen ja yksityisen välillä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Terveyskeskus ohjaa myös potilaat jatkohoitoon jos tarvetta on. Eivät ne siellä teekoossa kenenkään rintakehää avaa.

Nyt vertailtiin tavallista lääkärissäkäyntiä perusterveydenhuollossa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #13

Terveyskeskuksen kulut menee sieltä kaupungin budjetista ne ovat samoissa terveydenhuoltosektorin kuluissa, kun jatkohoitopaikkojenkin kulut. Kun muodostetaan sitten hintaa palvelulle, niin mitä siihen hintaan sitten lasketaan? Siitä onkin kyse. Siinä on aivan erilainen kulurakenne yksityissektorilla ja julkisella puolella. Yksityissketorilla, kun ei välttämättä ole samantasoista yksityissairaalaa.

Olen ollut Suomessa yksityissairaalassa hoidossa. Jos olisi tullut kriittinen tilanne ja joku sellainen ongelma jota ei siellä hoideta, niin olisivat siirtäneet ambulanssilla julkiselle puolelle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Samoja laskentatoimen tapoja noudatetaan kyllä julkisellakin. Terveyskeskuslääkärikäynti on terveyskeskuslääkärikäynti.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Soininvaara:
"Minä olen kuvitellut, että palvelusetelin arvo vastaisi (korkeintaan) sitä kustannusta, jonka saman hoidon antaminen julkisella puolella maksaa.

Lakiesityksessä kuitenkin sanotaan, että palvelusetelin arvon oltava niin suuri, että yksityisiä palveluja syntyy. Siis, että jos yksityiset on eivät pysty toimimaan samalla hinnalla kuin julkinen, niille on maksettava siitä enemmän. Tämä on sanottu vähän piilotellusti näin. Asiakassetelin arvo on määriteltävä siten, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus valita sillä maakunnan hyväksymä palveluntuottaja.

Julkisen palvelun kustannus täytyy lisäksi määritellä oikein. Kun julkisella sairaalalla on velvollisuus järjestää päivystys ja varautua esimerkiksi suuronnettomuuksiin. Tämä synnyttää väkisin kohtalaisen suuren kapasiteetin ja synnyttää kiinteitä kustannuksia. Miten tuon kapasiteetin käyttö suuronnettomuutta odoteltaessa elektiiviseen hoitoon tulisi hinnoitella.

Pitäisikö nuo kiinteät kustannukset jakaa oikeudenmukaisesti päivystysvalmiuden ja elektiivisen hoidon kesken? Näin varmaan yksityiset hoitolaitokset tulevat vaatimaan, jotta kilpailutilanne ei vääristy. Nyt ei kuitenkaan ole kyse olympia-aatteesta vaan resurssien tehokkaasta allokoinnista.

Oikea tapa hinnoitella elektiivinen marginaalikustannusten mukaan – siis niin, että kiinteät kulut sälytetään sille päivystysvelvollisuudelle, joka ne aiheuttaa. Myös yksityinen yritys hinnoittelisi vastaavassa tilanteessa elektiivisen hoidon niin, että saa kapasiteetin kokonaan käyttöön, kunhan hinta riittää peittämään muuttuvat kustannukset."

http://www.soininvaara.fi/2017/12/13/palveluseteli...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kuten sanoin, en osaa ottaa kantaa siihen kuinka järjestelmä toimii. Periaatteessa mahdollisimman markkinaehtoinen (kutenkin kaikille tarjottava) systeemi toimisi suunnilleen näin: asiakas saa palvelusetelin jonka hinta vastaa edullisimman hyväksytyn toimittajan hintaa. Lopun asiakas maksaa itse

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Soininvaara:
"Minä olen kuvitellut, että palvelusetelin arvo vastaisi (korkeintaan) sitä kustannusta, jonka saman hoidon antaminen julkisella puolella maksaa.

Yksityinen palvelu perustuu siihen, että toimitaan muita edullisemmin, eli tuollainen takuu antaisi yksityiselle puolelle mahdollisuuden ryöstöön, aivan samoin kuin tuulivoimaloiden tariffeella anetaan rahaa perusteetta.

Yksityisen puolen syyyksi ei voida laittaa sitä, että julkinen puoli on monesti se kalliimpi vaihtoehto veronmaksajalle.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ei ainakaan lakiesityksen mukaan noin mene: "Lakiesityksessä kuitenkin sanotaan, että palvelusetelin arvon oltava niin suuri, että yksityisiä palveluja syntyy."

Mikä valinnan vapaus toi sitten olisi? Siis asiakas maksaisi omasta pussistaan sen valinnanvapaudenko?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Asiakas maksaa aina, se on lähtökohtaista, joko suoraan omasta pussistaan, vakuutuksen kautta, taikka kollektiivisesti veroissa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kenen sen sitten pitäisi maksaa jos edullisin ei kelpaa? Tottakai sen pitäisi olla asiakkaan itse maksettava.

Esimerkiksi Vantaalla lääkärissäkäynti voisi toimia niin että ilmaiseksi pääsee sinne Diacorille ja viidenkympin lisämaksusta terveyskeskukseen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #17

Tossa vaan on se, että palvelusetelin arvon on määräydyttävä sen mukaan millä hinnalla yksityisiä palveluja syntyy. Jos yksityinen ottaa vastuulleen samat tehtävät kuin julkinen terveydenhuolto, niin yksityisen hintataso nousee tietenkin. Nyt sitten se suurin kysymys on siinä, onko julkisella puolella niin paljon hallinnollista löysää ja tehottomututa, jolla samat palvelut saakin yksityisellä halvemmalla? Jos on niin kuinka kauan sitä onkaan.

Jos tulee kaikille käyttöön palveluseteli, jolla on jolla katetaan joku minimi, niin siltä osin valtion menot luonnollisesti kasvavat lisää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

En ota kantaa siihen on esitys sotesta hyvä vai huono. Jos ottaisin niin sanoisin huono.

Soininvaara puhui sairaaloista, minä puhun nyt terveyskeskuksista. Terveyskeskus ei ole se paikka joka kantaa vastuun suuronnettomuuksista jne. Terveyskeskus on yleensä auki 8-16 ja sieltä lähetetään eteenpäin suunnilleen muut kuin flunssapotilaat.

Terkkarin kustannuksiin ei ole jyvitetty sairaaloiden kustannuksia tuossa. Hintaero syntyy jostakin muualta. Todennäköisesti hallinnon raskaudesta sekä hoitoprosessien tehottomuudesta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #20

--Terveyskeskus on yleensä auki 8-16 ja sieltä lähetetään eteenpäin suunnilleen muut kuin flunssapotilaat.

Terveyskeskus hoitoaa suurimman osan kroonisista sairauksista, kuten diabeteksestä, verenpainetaudista, TULES-vaivoista jne.

Flunssapotilaathan menevät lääkäriin aivan turhan takia, ei siihen lääkäriä tarvita.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Asiassa on puolensa ja puolensa. Sinänsä se on ymmärrettävää, että asiakas maksaa valinnanvapaudesta joka tapauksessa. Köyhälle jää sitten se halvin yksityinen ja vastaava julkinen. Eli köyhä valitsee hinnan, eikä laadun perusteella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Esimerkiksi Vantaalla kympin kustannuksen sisään mahtuu kuitenkin niin paljon toimittajia että tosiasiallinen valinnanvapaus koskee kyllä kaikkia. Landella tilanne on toinen, voi olla että sinne tarvitaan oma sote-uudistuksensa irrallaan kaupungeista joissa syntyy aitoa kilpailua.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #21

Sinänsä valinnanvapaudella on hyväkin puolensa, mutta se kyllä riippuu tilanteesta. Ei voi välttämättä suoraan yleistää. Mutta minulla kävi niin, että kun valitsin yksityisen hammaslääkärin käyttäen palveluseteliä, niin se olikin toisella puolella katua vastapäätä kotiani. Se oli edullinen, koska ei ole mitään osaamista kilpailuttamiselle, niin tein niin, että leikkasin hintahaitarista hännät pois, enkä ottanut kaikkein halvinta vaihtoehtoa.

Kävikin niin, että käytössä oli laser pora, eikä tarvinut puudutusta, joten hinta putosi siltäkin osin ja laser poralla paikkaus olikin todella hyvä. Niitä vaan kun ei ole kaikilla hammaslääkäreillä käytössä.

Tässä myös säästöä terveydenhuollon kuluissa syntyi siinä, että se potilas tekikin niitä toimistotöitä. Eli minulla oli ne hoitokoodit lapussa ja kaupungin sähköisessä palvelussa ihmetellen valtsin ne sopivat hoitokoodit ja sain listauksen lääkäriasemista. Normaalisti hoitaja koneellaan kirjoittelee ne hoitokoodit järjestelmään laskutusta varten. Nyt ne olikin minun tekemänä siellä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Valinnanvapauden suhteen pitää julkisen terveydenhuollon hinnoittelumallia muuttaa ja miettiä se kokonaan uudestaan, koska hinnoittelu ei ole samanlainen kuin yksityisellä.

Mitä tehdään niille kuluille, joita ei ole yksityssektorilla? Siirretäänkö ne erikseen hoidettavaksi verorahoilla? Miten sitten niillä rahoitettava osa-alue organisoidaan? Esimerkiksi päivystystoiminta, jossa pitää olla erikoissairaanhoito heti siinä lähellä, johon potilas siirretään.

Miten tämä hinnoiltellaan? Hintaan vaikuttaa se, päivistystä hoitava sairaala joutuukin kilpailemaan yksityissektorin kanssa, jolla ei ole päivystystoimintaa.

Näillä asioilla on merkitystä kun esimerkiksi mietitään palvelusetelin hintoja. Sitten on kokonaan ne vaativat sairaudet, jotka tuskin ovat kannattavia.

Olen ymmärtänyt Yhdysvaltojen terveydenhuoltomallista, joka vaihtelee osavaltioittain, sen että yksi syy miksi yksityisellä on tavallisen flunssan hoitokin huomattavan kallista johtuu yksityissektorin paljon laajemmista terveydenhuollon palveluvastuista. Silloin siihen flunssan hintaan on leivottu sisään paljon muita kuluja, joista joutuvat vastaamaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mitä ihmeen hoitoa tarvitaan flunssaan?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Riippuu onko kyseessä mieheen vai naiseen iskenyt flunssa ;)

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Kyllä oma kokemukseni on myös, että julkiset palvelut toimivat kustannustehottomasti. Ainakin osasyynä on raskas hallintokoneisto ja käytännön toiminnoissa huono palveluketju ja huono palveluasenne.
Yksityispuolella suurin osa palveluntuottajista on ammatinharjoittajia. Omaan pussiin pelaaminen tuo kummasti ryhtiä asiakaspalveluinnostukseen ja tehokkuuteen. Yksityispuolella toimimattomat palvelusuhteet voidaan irtisanoa yksipuolisesti vuokranantajan puolelta asiakaspalautteen perusteella. Myös hyvä palkkio on porkkana yksityislääkärinä toimimiselle.
Mikään ei kuitenkaan takaa sitä että sote-mallissa yksityispuolen palvelujen laajentuessa, palkallisesti melko etuoikeutettujen lääkäreiden palkkiot pysyisivät yhtä hyvällä tasolla kuin ne nykyisillä sopimuksilla ovat. Moni lääkäri tuskin tekisi enää päivätyötään julkisella puolella samalla ahertaen iltavastaanottoa privaatisti. Ja luonnollisesti yksityispuolen palkkataso alenee työsuhteiden vakinaistuessa. Mikä takaa jatkossa sen, että palvelutaso pysyy samana jos edut heikkenevät. Järkevintä olisi tehostaa ja terävöittää julkisten palveluiden tuotantoa mutta Suomi on virastojen ja viranomaisten luvattu maa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset