Otetaanko kuitenkin yksityinen mukaan soteen?
Sote-uudistuksessa yksityisten palveluiden osuuden kasvattaminen kuulemma nostaa terveydenhuollon kustannuksia. Onko noin? Kansaneläkelaitos julkaisee nettisivuillaan äärimmäisen mielenkiintoisia tietoja terveydenhuollon kustannuksista yksityisellä puolella. Sieltä selviää että esimerkiksi Vantaalla yksityislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä selvisi 55 eurolla, jonka päälle maksetaan toimistomaksu. Hinnasta ei ole vielä vähennetty kela-korvausta.
Vantaalla yksityislääkärikäynnin kokonaiskustannukset ovat siis noin 70€. Helsingissä ne ovat tuosta vielä kympin halvemmat. Mutta mitä maksaa julkisella puolella terveyskeskuskäynti? Sehän ei siis maksa vain sitä noin kymppiä minkä asiakas mahdollisesti joutuu käynnistä itse maksamaan. Vantaan sanomien parin vuoden takaisen jutun mukaan Vantaan terkkarikäynti kustansi 116,10€. Siis julkinen terkkarikäynti oli 66% kalliimpi kuin yksityinen. Vertailun mukaan Vantaalta löytyy vielä huomattavasti edullisempiakin yksityisiä toimijoita suuristakin terveysketjuista.
Tämä osoittanee että yksityisten laajemmalla käytöllä on ainakin mahdollista saada aikaan merkittäviäkin säästöjä perusterveydenhuollossa. Se, kuinka hyvin nyt ehdotettu sote-uudistus näitä säästöjä kykenee poimimaan, onkin toinen tarina.
https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/274643-nain-paljon-palvelut-oike…
Noin se menee, julkisen puolen hintalappua ei kerrota rehellisesti,. Ilmaisia lounaita ei ole, mutta ilmaisia terveyspalveluja kuvitellaan olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Heti perään huomio että myös julkinen on käsitykseni mukaan joillakin osa-alueilla yksityistä tehokkaampi. Ainakin Huslabista korvaani on kantautunut huhuja jotta se päihittää yksityiset laboratoriot.
Ilmoita asiaton viesti
Terveydenhuolto on muutakin kuin lääkärissä käynti.
Ilmoita asiaton viesti
On. Mutta se että resurssit käytetään tehokkaasti on kaikkien etu. Niin potilaiden kuin veronmaksajienkin. Yleensä se merkitsee myös työntekijöille parempia työehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kustannustehokkuutta selittää osin se, että yksityispuolella lääkärit ovat vuokratyöläisiä, eivät työsuhteessa. Työterveyslääkäreitä saattaa olla palkkasuhteessa. Lääkärinpalkkion lisäksi asiakkaalta veloitetaan toimistomaksu ja käytetyt lääkeaineet ja välineet. En ole eri mieltä julkisen perusterveydenhuollon huonosta resurssitehokkuudesta mutta yksityistäminen ei ratkaise kaikkia ongelmia.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä lisäisin että lääkäriasemat tuottavat palvelunsa liikevoittoa tavoitellen. Verosuunnittelu on tehty viimeisen päälle ja tuotto virtaa Suomen valtion tavoittamattomiin. Paremmat työehdot ovat niinikään utopiaa vuokrasuhteissa. Sinulla on paljon mielipiteitä mutta mihin perustuen?
Ilmoita asiaton viesti
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että yksityisen sektorin palveluntuottajia on turha vierastaa sote-palveluidenkaan tuottamisessa.
Valitettavasti käyttämäsi esimerkki on ihan samanlainen rautalankaversio vailla kysymykselle olennaista dynamiikkaa, ja siksi sen toimivuus on samaa luokkaa kuin samoilla argumenteilla SOTE:a puolustavien tai vastustavien.
Ilmoita asiaton viesti
Toki kyseessä on raaka yksinkertaistus. Perusterveydenhuollon yleislääkärikäynti on kuitenkin suvereenisti yleisin terveydenhuollon tuote joten ei se merkityksetön detalji ole.
Palveluiden saatavuuden paraneminen voi tietenkin lisätä palvelujen kysyntää mitta sitä voidaan rajoittaa muillakin keinoilla. Esimerkiksi Bosniassa oli mielenkiintoinen systeemi: siellä hoitopaikka teki arvion siitä oliko lääkärissäkäynnin tarve akuutti. Jos oli, käynti oli maksuton. Jos ei, siitä perittiin maksu. En ehdota tämän käyttöä, sanoin vain että maailmalla on erilaisia keinoja hillitä terveyspalveluiden käyttöä.
Yksittäisiä anekdootteja on muitakin. Taannoin hesarissa Pohjola Sairaalan tj vertasi heidän ortopedistaan naapurissa olevaan HUSsiin. Yksityinen ortopedi otto työpäivän aikana vastaan 21 potilasta ja HUSin ortopedi 7. Nämä eivät siis tietenkään olleet mitään leikkauspäiviä. Prosessi oli vain viritetty äärimmilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole ortopedille meriitti potilasvastaanottojen määrä vaan lopputulos. Terveydenhuollossa/-hoidossa määrällinen mittari ei kerro mitään. Terveyttä ei ylipäätään voi mitata rahassa. Käyntikertoja voi, mutta niillä ei ole mitään relevanssia käytettyihin summiin. Ylipäätään; sairaus pelkästään maksaa ja haittaa. Jos joku taho voi ja onnistuu tekemään sillä bisnestä, niin lopputulemana maksajataho on hyvin varakas yksityishenkilö tai yhteiskunta. Me veronmaksajat maksamme soten joko julkiselle terveydenhuollolle tai veroparatiiseihin tuottonsa säilöville voittoa tavoitteleville yrityksille. Lähtökohtaisesti sairastuminen on kulu, siinä ei ole mitään tuottoelementtejä. Jos joku osaa tehdä siitä bisneksen niin tyhmä maksaa, ei se joka pyytää.
Ilmoita asiaton viesti
Approksimoiden sata prosenttia perusterveydenhuollon ensikäyntien potilaista paranisi itsestään jonossakin kunhan se jono olisi riittävän pitkä. Osa kuolisi johonkin sairauteen, vaan niinpä siinä kävisi vaikka maassa ei olisi muuta kuin lääkäreitä.
Rationaalinen terveydenhuolto kattaisi oikeasti ehkä rokotukset ja kansanterveyden edistämisen. Tuskin muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Terveyskeskus ohjaa myös potilaat jatkohoitoon jos tarvetta on. Eivät ne siellä teekoossa kenenkään rintakehää avaa.
Nyt vertailtiin tavallista lääkärissäkäyntiä perusterveydenhuollossa.
Ilmoita asiaton viesti
Samoja laskentatoimen tapoja noudatetaan kyllä julkisellakin. Terveyskeskuslääkärikäynti on terveyskeskuslääkärikäynti.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanoin, en osaa ottaa kantaa siihen kuinka järjestelmä toimii. Periaatteessa mahdollisimman markkinaehtoinen (kutenkin kaikille tarjottava) systeemi toimisi suunnilleen näin: asiakas saa palvelusetelin jonka hinta vastaa edullisimman hyväksytyn toimittajan hintaa. Lopun asiakas maksaa itse
Ilmoita asiaton viesti
– Soininvaara:
”Minä olen kuvitellut, että palvelusetelin arvo vastaisi (korkeintaan) sitä kustannusta, jonka saman hoidon antaminen julkisella puolella maksaa.
Yksityinen palvelu perustuu siihen, että toimitaan muita edullisemmin, eli tuollainen takuu antaisi yksityiselle puolelle mahdollisuuden ryöstöön, aivan samoin kuin tuulivoimaloiden tariffeella anetaan rahaa perusteetta.
Yksityisen puolen syyyksi ei voida laittaa sitä, että julkinen puoli on monesti se kalliimpi vaihtoehto veronmaksajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Asiakas maksaa aina, se on lähtökohtaista, joko suoraan omasta pussistaan, vakuutuksen kautta, taikka kollektiivisesti veroissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kenen sen sitten pitäisi maksaa jos edullisin ei kelpaa? Tottakai sen pitäisi olla asiakkaan itse maksettava.
Esimerkiksi Vantaalla lääkärissäkäynti voisi toimia niin että ilmaiseksi pääsee sinne Diacorille ja viidenkympin lisämaksusta terveyskeskukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri noin!
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa siihen on esitys sotesta hyvä vai huono. Jos ottaisin niin sanoisin huono.
Soininvaara puhui sairaaloista, minä puhun nyt terveyskeskuksista. Terveyskeskus ei ole se paikka joka kantaa vastuun suuronnettomuuksista jne. Terveyskeskus on yleensä auki 8-16 ja sieltä lähetetään eteenpäin suunnilleen muut kuin flunssapotilaat.
Terkkarin kustannuksiin ei ole jyvitetty sairaaloiden kustannuksia tuossa. Hintaero syntyy jostakin muualta. Todennäköisesti hallinnon raskaudesta sekä hoitoprosessien tehottomuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
–Terveyskeskus on yleensä auki 8-16 ja sieltä lähetetään eteenpäin suunnilleen muut kuin flunssapotilaat.
Terveyskeskus hoitoaa suurimman osan kroonisista sairauksista, kuten diabeteksestä, verenpainetaudista, TULES-vaivoista jne.
Flunssapotilaathan menevät lääkäriin aivan turhan takia, ei siihen lääkäriä tarvita.
Ilmoita asiaton viesti
Esimerkiksi Vantaalla kympin kustannuksen sisään mahtuu kuitenkin niin paljon toimittajia että tosiasiallinen valinnanvapaus koskee kyllä kaikkia. Landella tilanne on toinen, voi olla että sinne tarvitaan oma sote-uudistuksensa irrallaan kaupungeista joissa syntyy aitoa kilpailua.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä ihmeen hoitoa tarvitaan flunssaan?
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu onko kyseessä mieheen vai naiseen iskenyt flunssa 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä oma kokemukseni on myös, että julkiset palvelut toimivat kustannustehottomasti. Ainakin osasyynä on raskas hallintokoneisto ja käytännön toiminnoissa huono palveluketju ja huono palveluasenne.
Yksityispuolella suurin osa palveluntuottajista on ammatinharjoittajia. Omaan pussiin pelaaminen tuo kummasti ryhtiä asiakaspalveluinnostukseen ja tehokkuuteen. Yksityispuolella toimimattomat palvelusuhteet voidaan irtisanoa yksipuolisesti vuokranantajan puolelta asiakaspalautteen perusteella. Myös hyvä palkkio on porkkana yksityislääkärinä toimimiselle.
Mikään ei kuitenkaan takaa sitä että sote-mallissa yksityispuolen palvelujen laajentuessa, palkallisesti melko etuoikeutettujen lääkäreiden palkkiot pysyisivät yhtä hyvällä tasolla kuin ne nykyisillä sopimuksilla ovat. Moni lääkäri tuskin tekisi enää päivätyötään julkisella puolella samalla ahertaen iltavastaanottoa privaatisti. Ja luonnollisesti yksityispuolen palkkataso alenee työsuhteiden vakinaistuessa. Mikä takaa jatkossa sen, että palvelutaso pysyy samana jos edut heikkenevät. Järkevintä olisi tehostaa ja terävöittää julkisten palveluiden tuotantoa mutta Suomi on virastojen ja viranomaisten luvattu maa.
Ilmoita asiaton viesti