*

pekkapylkkonen

Hallituksen aktiivimalli joutaa mennä

Okei, molemmat ääripäät ovat osittain oikeassa.

Aktiivitoimenpiteet vaikuttavat tutkitusti työllistymiseen ja työllisyyteen. Se on fakta jota ei pääse karkuun. Myös uusi aktiivimalli on vaikutuksiltaan niin liki kirjallisuudesta löytyviä  esimerkkejä että se erittäin suurella todennäköisyydellä vaikuttaa halutusti, eli kasvattaa työllisyyttä ja lyhentää työttömyysjaksoja.

Se ei kuitenkaan ole välttämättä järkevä.

Aihetta koskevat tutkimukset eivät useinkaan ota kantaa työllisyysvaikutusten ohella siihen paljonko järjestelmä maksaa ja "montako euroa yksi sijoitettu euro tuottaa" - tämähän on hirveän muodikas ja populistinen tapa ilmaista se että johonkin kohteeseen pitäisi nyt äkkiä kaataa rahaa. Samoin toimenpiteiden vaikutus erityyppisiin ihmisryhmiin on valtavan erilainen. Nuori, koulutettu kaupunkilainen tosiaan raahaa persuuksensa uuteen työpaikkaan merkittävästi nopeammin jos ansiosidonnaista supistetaan tai häntä aletaan muulla tavoin kepittää viranomaisten toimesta. Iäkäs, maalla asuva henkilö taas ei hyödy - jos sallitte ilmaisun - leikkauksista mitenkään. Lähellä kuutta kymmentä ikävuotta oleva pitkäaikaistyötön on käytännössä kaikkien positiivisten vaikutusten ulottumattomissa. Lähes riippumatta siitä millaista keppiä, tukien leikkauksia tai aktivointitoimenpiteitä häneen kohdistetaan.

Mielestäni aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa tarvitaan. Maailma on täynnä vaihtoehtoisia houkutuksia ja etenkin meille nuoremmille ne ovat todellinen vaihtoehto. Siirtyminen opintotuelta fattan asiakkaaksi on kuin lottovoitto. Yhtäkkiä rahaa on käytettävissä monin verroin aiempaan nähden. Keppana on hyvää, siitä tulee iloiseksi ja lopun kuun voi vaikka räiskiä videopelejä netissä. Nuorista ikäluokista menetetään johonkin pimeyteen jo hirvittävä määrä ihmisiä. Tästä seuraa mahdollisesti elämänmittainen riippuvuus veroeuroista ja lopulta kärttyinen vanhuus takuueläkkeen varassa. Työttömyysjaksojen kesto on myös keskeisin tekijä tuloerojen kasvulle - pitäköön sitten tätä kuka mitenkin haitallisena.

Jokaisen tulisi sisäistää se tosiasia että hyvinvointivaltion rahoitus edellyttää äärimmäisen korkeaa osallistumisen astetta. Pelkät korkeat veroprosentit eivät riitä alkuunkaan. Vaikka sosialisoisimme 100% suurituloisimpien desiilien tuloista, nykyinen julkinen sektori ei pyörisi sillä. Taloudellista huoltosuhdetta rasittaa vielä nykyistäkin enemmän vanhusväestön suhteellisen osuuden kasvu, maksuunpantavien eläkkeiden nousu ja - kyllä - humanitaarinen maahanmuutto. Valkoiset heteronuoret (tai toisin ilmaisten pottunokkaiset tavisnuoret) ovat nyt vaa'ankieliasemassa sen suhteen kuinka hyvinvointivaltio jatkossa rahoitetaan.

Aktiivimalli on hyvä alku, mutta se pitäisi olla vielä paljon aktivoivampi ja sen pitäisi kohdistua rajalliseen joukkoon. Nuoriin, esimerkiksi alle 35-vuotiasiin, sekä niihin jotka jäävät juuri työttömäksi. Aktiivimallin ulkopuolelle tulisi sulkea esimerkiksi yli vuoden työttömänä olleet sekä yli 50-vuotiaat. Ei siksi etteivät he olisi "ansainneet" olla samassa veneessä muiden työttömien kanssa vaan siksi, että aktivointitoimien kohdentamisessa heihin ei ole mitään järkeä. Ne aktivointiin käytettävät resurssit pitää kohdentaa sinne missä niillä on todellista vaikutusta. Aktiivimallin ulkopuolelle jäävien kohdalla voisi puolestaan kokeilla erilaisia perustulovariantteja sekä ihan oikeaa koulutusta, vähän sen mukaan mitä työtön itse haluaa. Päälle mahdollisuus ansaita julkisella puolella rahaa erilaisilla yleishyödyllisillä puuhasteluilla.

Erityisen hellästi työttömyysturvajärjestelmän pitäisi kohdella niitä joilla on jo takana pitkä työura. Tämä on jo ihan moraalinenkin kysymys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Aktiivimalli jo nimenä osoittaa pahan asennevinouman. Tarvitaan mielummin positiivinen mahdollistamismalli.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Siinä on liikaa toiveajattelua. Jos keppi ei toimisi, se olisi näkynyt jo. Sen verran digitaalisia hyllymetrejä aiheesta on jo tehty tutkimusta.

Täällä on paljon verrattu aktiivimallia johonkin oikeuslaitoksen toimintaan. Varmaan nekin kannattaisi lopettaa kun rangaistuksilla (kepillä) ei ole mitään vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen?

Annetaan kaikille vain mahdollisuus toimia oikein niin kaikki toimivat oikein?

Entä rajavalvonta? Sekin kannattaisi lopettaa. Jos ihmisten annetaan vapaasti tulla Suomeen, tänne tulevat vain hyvät tyypit pussissa puhtaita vehnäjauhoja.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Käytökseen kyllä voidaan vaikuttaa paljonkin.
Mutta se ei ole aktiivisuutta, eikä varsinkaan sitä aktiivisuutta, mitä juuri nyt ja tulevaisuudessa vieläkin enemmän tarvittaisiin.
Nimittäin luovuutta, kekseliäisyyttä, uuden oppimista, tuloksellista yritteliäisyyttä, uutta luovaa joustavuutta.

Nämä " keppimallit" tuottavat vain tottelemista ja normien jatkuvaa, pelokasta seuraamista.
Se on aktiivisuuden surma - ja pidemmän päälle myös talouden.

Pakkotahtinen liukuhihna ei palaa , eikä se mottimetsäkään.
Työllistäminen kuritoimenpiteenä ei ole markkinataloutta .

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Oikeusvaltion ytimessä on se, että rangaistukset ovat suhteessa tehtyyn rikokseen tms moitittavaan toimintaan ja linjassa toistensa kanssa. Ja ottavat samalla huomioon teon tahallisuuden tai tahattomuuden siihen liittyvine asioineen. Tästä on rinnastuksissa kysymys ja siinä pelkän tehokkuuden lisäksi on arvioitava muutakin ja toimet tulee nähdä oikeudenmukaisina.

Jos heitän provokatiiviseen ideaasi vastapallon takaisin, niin sittenhän se kuuluisa niskalaukaus keppinä olisi äärimmäisen tehokas aktivoija ilman tutkimuksiakin ihan perstuntumalta? ;-)
Täysin eri asia onko se sitten oikeudenmukaista ja kohtuullista..

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

No niskalaukaus tai lopputulokseltaan joku vastaava lienee ollut käytössä orjuuden saralla. Ja varmaan se lienee ainoa keino päästä lähelle 100% työllisyysastetta.

Ihan hyvä pointti kyllä jota en ole itse juuri ajatellutkaan. Se että kuinka kovaa ollaan valmiita lyömään työllisyysasteen vuoksi on lopulta kysymys johon mikään tutkimus ei anna vastausta. Missä vaiheessa oikeutetusta patistelusta siirrytään orjuuteen?

Ehkä pitäisi vain luoda systeemi ja antaa sen tasapainottua itse. Sovitaan vaikka että x% bruttokansantuotteesta jaetaan sosiaalitukina kaikkien tarvitsijoiden kesken eduskunnan kulloinkin päättämiä kriteereitä noudattaen. X on fiksattu. Jos jakajien määrä kasvaa, etuudet pienenevät. Samoin jos bkt pienenee, etuudet pienenevät. Ja päin vastoin. Tässä olisi ainakin automaattisesti säätyvät kannustimet ja samalla automaattisesti sosiaalitukien sopeuttaminen bkt:n muutoksiin. Myös silloin kun kasvua syntyy.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #14

Raha keksittiin sillä ajatuksella, että sotapäälliköt maksaa sotilaille rahaa.

Valloitetut paikat sitten laitettiin verolle, että heidän pitää maksaa veroja, eli tehdä jotain millä saisi sitä rahaa.

Rahalla siis pistettiin ihmiset tekemään hyödyllisiä asioita. Jotta homma toimisi ja joku ei maksa veroja niin siitä varmaan tuli jotain rapsua, esim. orjuutta.

Nykysuomessa on sitten niille joilta rahat loppuu se ulosotto.

Äkkiseltään tuleekin mieleen, että jos sitä vaikka poistaisi pitkäkestoisemmat toimeentulotuet (eli palauttaa sen alkuperäiseen tarkoitukseensa) ja ulosottovelasta tekisi jonkun työpalvelun niille joilla ei ole työsuhdetta niin sehän aktivoisi suoraan työttömiäkin kun työttömät tekisi kaikkensa kohentaakseen talouttaan että ei tule riskiä loppuu rahat kesken.

Tuon vastapainoksi pitäisi työmarkkinatukea muutella niin, että työn tekemisestä ei viedä tuloja pois ja asumistukea tarvitsisi muuttaa joksikin alueelliseksi tueksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #14

Itse tuumannut jotain tuollaista mmyös.

Jokin semmoinen, että ansiotuloista menisi 20% eläkkeeseen joka on korvamerkitty rahasto-osuutena maksajalle itselleen. Jos työtä ei ole, mitään ei makseta että ihminen saa sitten nostaa omasta eläkkeestään sen toimeentulon. Eläkkeen nostamiselle jotain rajoja, että työkykyiset ei saisi sitä nostaa kuin hyvin pientä summaa ja myös maksimisumma.

Sitten olisi joku 10% tulovero, mitä maksettaisiin kaikista pääoma- tai ansiotuloista. Tämän lisäksi 10% köyhäinraha maksu tuloveroissa lisänä mikä menisi siihen kassaan mistä jaetaan rahat niille joilla ei ole muuta ja se menisi myös nostetusta eläkkeestä. Yrityksillä/yhteisöillä olisi tuo 10%/10% myös.

Tähän sitten joku 10% perintövero, 25% yleinen ALV, 5% ALV ruoka ja lääkkeet poislukien liharuoka joka menisi yleisen ALV:n mukaan, ja sitten kulutusverot alkoholille, sokerille, tupakalle ja kaikille polttoaineille. Toisin sanoen kulutuksen verotusta ja ne pitäisi nostaa niin tappiin kuin mahdollista.

Budjetista voisi korvamerkitä 2% BKT:sta puolustukseen ja kun siellä on eläke- ja köyhäinrahakassat eroteltuna niin jäisi tuo kaikki loppu verokertymä siitä sitten käytettäväksi miten parhaiten näkee. Palkkauksessa voisi olla pykälä, että samassa organisaatiossa ei vaikka saisi olla yli 10x eroa palkkauksessa.

Homman hienous olisi se, että nuo prosentit mitä tuossa numeroina mainitsin on semmoisia mitä on testattu toimiviksi, että systeemi ei ole rikki. Jos ne saisi lukittua, saisi mallista helposti hallittavan että lopun verokertymän käyttöä ja kulutusveroja voidaan säädellä. Eli kulutusverot käytännössä säädetään verotuotto maksimoiden ja huomioidaan myös haitat kuten kansanterveys tai päästösopimukset.

Näkisin asian niin, että verokertymässä pitäisi jotenkin jakaa kakkua investointeihin huomioiden alueelliset erot. Eli miksi vaikka maksaa asumistukea jos voisi ne miljardit käyttää rakentamiseen, eli vuokra-asunnoista vastaava yhtiö saisi niitä sitä vastaan, että rakennuttaa uusia asuntoja.

Tuollaista olisi hauska simuloida. Eihän noita systeemejä oikeasti tiedä miten toimii ennen kuin ollut jonkin aika toiminnassa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Oikeasti hallituksen kaavailemat toimet ovat melkoista haitantekoa ja aiheuttaa suuren ja jatkuvan spämmäysongelman työnantajille.

"Hakemus viikossa tarkoittaisi 200 000 työttömän työnhakijan määrällä yli kymmentä miljoonaa hakemusta vuositasolla. Aikamoinen hakemustulva etenkin jos työpaikkoja on jaossa muutamia kymmeniä tuhansia. Niistäkin moni edellyttänee jonkin tietyn alan osaamista ja koulutusta sekä usein myös työkokemusta."

http://artonurmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248674-a...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olen viimeksi jättänyt kirjallisen työhakemuksen muistaakseni 2009 ja työskennellyt sen jälkeen seitsemässä eri firmassa joista yksi pörssiyritys. Näistä duuneista yhteen oli työkkärin sivuilla haku ja yhteen firman omilla sivuilla. Pörssiyritykseenkään ei ollut mitään hakua, keksin itse oman duunini ja ehdotin sitä pikkupomolle. Pienen byrokratian jälkeen se työ luotiin.

Sekä poliitikkojen, työkkärin että keskustelijoiden pitäisi ymmärtää että Suomessa on rinnakkain useampia todellisuuksia duunimarkkinoiden suhteen. Minä en voi toimia kuten joku opettaja joka hakee virkaan täsmällisen protokollan mukaan. Eikä kumpikaan meistä toimi kuten teejiit jotka ammattimainen headhunter etsii. Systeemi näyttää jokaiselle erilaiselta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #22

Lähes kaikki työttömät joutuvat lähettämään kirjallisen hakemuksen ja ansioluettelon. Siitä aiheutuu valtava spämmi. Ei yrityksissä ole resursseja käydä niitä läpi.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Ennen tätä aktivointimallia muistaakseni sai karenssia tuista jos ei mennyt osoitettuun työpaikkaan töihin ja ainoa keino saada laskut maksettua, ruokaa pöytään oli sosiaalitoimiston kautta. Omasta mielestä tasa-arvoinen ja oikein kohdistuva rangaistus.

Edelleen ongelman ydin on työpaikkojen puute, aivan sama lyödäänkö keppiä vai porkkanaa siihen työllistymiseen ja tutkitaanko mallin vaikutuksia miten paljon tahansa. Työttömiin kohdistetut toimet ei luo työpaikkoja, joten toimia pitää kohdistaa työllistävään tahoon kun muita tahoja ei ole olemassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tutkimustulokset vahvistavat että ilmiö on olemassa talous- Ja työllisyystilanteesta riippumatta. Työnhakijoiden ja verkostojen aktiivisuus vaikuttaa siihen kuinka paljon työpaikkoja syntyy. Niitä ei siis ole vain jotalin staattista määrää vaan niitä työpaikkoja syntyy myös tyhjästä. Itse näen tätä aivan jatkuvasti livenä ja tutkimustieto vahvistaa tämän.

Mutta siis myönnän eläväni "työllisyyskuplassa". Tilanne on eri puolilla maata eri ihmisillä täysin erilainen. Tästä syystä yhden mallin ulottaminen kaikkiin ei varmasti tuo optimitulosta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Käytännössä kepin avulla korkeintaan parikymmentä tuhatta työtöntä saa työpaikan. Yli 90% on niitä jotka eivät hyödy mitään, vaan kärsivät haitat.

VM:n arvion mukaan aktivointimalli luo työtä 5000-12000:lle.

Se on siis täysin tehoton ja turha.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Tutkimustuloksiin pitää suhtautua pienellä skeptisyydellä, varsinkin jos tilaajana on hallitus jonka kanta työttömyyden pienentämisestä on tunnettu, jos tutkija on bisnesmiehiä niin antaa asiakasmyönteisen tuloksen jotta asiakas palaa takaisin uusien tutkimusten kanssa.

Tuohon työn tyhjästä syntymiseen itse ainakin suhtaudun epäilevästi, ei se työ ilmaannu tyhjästä kuin taikaiskusta vaan tarpeesta tehdä asia X jolloin tarvitaan työntekijä tätä tekemään. Tietysti kun työtön esittäytyy työnantajalle joka ei ole hakemassa työntekijää tuleekin mieleen jokin homma johon tuo työtön taitoineen soveltuisi saattaa näyttää ulospäin siltä että se duuni ilmaantui kuin tyhjästä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvä kirjoitus! Huomaan, että olet harkinnut asiaa siltä kannalta, jolta itsekin olen viestittänyt aiemmissa kannanotoissani. Tässä aktiivimallissa on aivan liian paljon sijaiskärsijöitä, joita oikeanlaisessa mallissa ei tule olla lainkaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mä näen vain olennaisena sen että veronmaksajien panostuksista on mahdollisimman paljon hyötyä. Tai edes ylipäätään hyötyä. No, jos nyt edes kohtuullisen vähän haittaa..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo on olennaista, mutta olennaista on myös se, ettei päätöksiä tehdä tyyliin "kyllähän tästä jotkut joutuvat epäoikeudenmukaisesti kärsimäänkin, mutta kokonaisuudessaan tämä kannattaa". Ne epäoikeudenmukaisesti kärsivät ansaitsevat oikaisevan fiirauksen sellaiseen päätökseen. Heillä ei ole omassa elämässään muuta murehdittavaa kuin oma elämänsä eikä heitä lohduta, että heidän tuhoon ajamisensa on ollut kansantaloudellisesti hyödyllistä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #32

J.K:"..että heidän tuhoon ajamisensa on ollut kansantaloudellisesti hyödyllistä."

Vielä kun joku osaisi osoittaa sen, että vaikkapa minun 3kkn jaksoissa tekemäni 18tunnin "askartelurupeama" koituisi tämän kansantalouden hyödyksi, niin ehkäpä itsekin alkaisin suhtautua myönteisemmin näihin "aktivointeihin".
Pekka toki linkittää ulkomaan kielisiä artikkeleita sivukaupalla missä todistellaan mitä hyvänsä, mutta itse en usko että niillä mitään tekoa asian kanssa. Riittävästi lukuja ja numeroita kun pyöritellään ja diipadaapaa pistetään sinne väliin, niin saadaan mustakin näyttämään valkoiselta.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Mikä on oikein tai väärin kun pienellä eläkeellä oleva joutui vuoden 2017 alusta lähtien esim. 2 tyypin diabetes lääkeomavastuu muutoksen kohteeksi omavastuu on vuodessa 757 € tosin tulee henkilökohtainen vuosi omavastuu katto 605,13 € vastaan,vielä 2016 omavastuu oli 18 €
Tämän työttömyys aktiivinallin max sanktio vuodessa alle 400 € nyt tulee kysneeksi sitä sitä suhteellisuuden tajun ymmärrystä.
Ei Antti Rinne ole mitenkään ilmoittanut että tämä kohtuuton vääryys korjattaisiin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Monia asioita voi rinnastaa, jos haluaa, mutta tuosta voisi kirjoittaa oman bloginsa. Tämä käsittelee työmarkkinatukea.

Ja on huomionarvoisaa, että työmarkkinatuki voidaan kokonaan menettää, jos ei käyttäydy TE-toimiston tulkinnan mukaan suopeasti, mutta eläke lankeaa kuin Manulle illallinen joka kuukauden määräpäivä. Eläkeläiset eivät koskaan joudu tulottomiksi karenssiin eikä heidän tarvitse ponnistella saadakseen eläkkeen uudelleen voimaan j.n.e. Hyvin lokoisaa elämää siis verrattuna tukien varassa eläviin.

Käyttäjän HelenaSolin kuva
Helena Solin

Suurempi osa pieneläkeläisistä elää kuitenkin toivottomassa tilanteessa kuin nuorista terveistä työttömistä.
Heillä ei ole keinoja itse tehdä tilanteelleen mitään.
Eikä mitään hyvää odotettavana.
Ainoastaan pelko juuri tuollaisista mielivaltaisista leikkauksista ja lisäkuluista, jotka sananmukaisesti voivat viedä hengen.
Yhtään liioittelematta.

Suora ikärajaus on myös kaikissa ratkaisuissa vaarallinen.
Ikä merkitsee korkeassa asemassa olleelle ihan muuta kuin rakennustöissä olleelle.
Myös määrävuodet työssä alkavat muuttua epämääräiseksi mittariksi - ihmisillä on eri määrä lapsia, eripituinen koulutus, erilainen mahdollisuus yhdistää perhe ja työ - ja yhä enemmän pätkätöitä ja vajaatyöllisyyttä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

On äärimmäisen tärkeätä suhteellisuuttaa muuhun jo muuttuneeseen sanktioon.
Yksittäsenä erillisenä työttömän aktiivimallin sanktiolla pitää juuri olla vertailukohteita € on aivan yhtäsuuri pieneläkeläiselle kuin työttömyyskorvauksen saajalle. Sattumoisin sairastavia 2 diabeetikkohjakin on suurinpiirtein sama määrä 300000 kuin terveitä työtömyyskorvauksen saajia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Pitää paikkansa, mutta takuuvarmaa tuloa saava ei osaa arvostaa tuota varmuutta samalla tavoin kuin sellainen, joka aika ajoin joutuu tulottomaksi kokonaan ja kuukausi toisensa jälkeen pidättelee henkeä seuraavan postin saamisen yhteydessä miettien mitähän siellä lukee ja tuleeko sitä rahaa ja koska. Eläkeläinen tietää tasan tarkkaan, että raha tulee ja määräpäivänään. Se on kaikkein varminta tuloa, varmempaa kuin palkkakin.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pekka on tullut samalle linjalle, siitä suositus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itseäni kiinnostaisi tuote tutkimustieto ja statistiikka siitä kuinka erilaiset työvoimapoliittiset toimenpiteet johtavat tuloksiin.

Esimerkiksi työkokeilut yms ovat mielenkiintoinen kysymys erityisesti niiden tehokkuuden ja tulosten kannalta. Todellista aktivointia TE-toimiston sekä ministeriön osalta olisi tarkasti selvittää tuloksia ja todellista työllistymisprosenttia sen jälkeen. Ilman muuta pitäisi olla saatavissa jatkuvasti dataa kuinka onnistuneita toimenpiteet ovat. Erilaisissa kokeiluissa, opiskeluissa, pallkatuentun työn piirissä yms lienee noin 100 000 ihmistä ja tuloksista on kovin vähän tietoa. Tähän pitäisi käyttää resursseja ja parantaa toimintaa kaikin keinoin. Kun Pekka puhuit verkostoista, niin työttömyyden vähänkin pitkittyesä niillä on tapana heiketä ja jopa kadota, jolloin apu on varmaan tarpeen.

Itse löysin kovin vanhoja tietoja, mm seuraavan:
"Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksessa selvitettiin, mihin pääkaupunkiseudulla vuosina 2008 ja 2009 kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet pitkäaikaistyöttömät siirtyivät kuntouttamisjakson jälkeen. Vain noin viisi prosenttia siirtyi töihin avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen, kun taas 20 prosenttia siirtyi uudelle kuntouttavan työtoiminnan jaksolle."

Uusi Suomi uutisoi 2011 Yli 100 000 suomalaista töissä palkatta – yleensä turhaan:

"Jopa sadattuhannet suomalaiset työskentelevät yrityksissä palkatta tai vaillinaisella palkalla, kertoo Sunnuntaisuomalainen. Lehden mukaan tukityö tai harjoittelu johtaa vain harvoin työllistymiseen, vaikka sen pitäisi lain mukaan näin tehdä."

"Tukityön vuonna 2009 päättäneistä 49 349 henkilöstä vajaa kolmannes oli kolmen kuukauden kuluttua työssä avoimilla työmarkkinoilla, siteeraa Sunnuntaisuomalainen Työ- ja elinkeinoministeriön raporttia. Vielä heikommin työllistytään yleisimmästä nuorille kohdennetusta aktiivitoimesta, työmarkkinatuen työharjoittelusta."

https://www.uusisuomi.fi/comment/469435

TE-toimiston virkailijat sysäävät kiireessään ihmisiä näihin ja tilastot paranevat, mutta miten on todellisten vaikutusten laita. Nyt luodut mallit lisäävät työtä väijymisen ja byrokratian osalta eivätkä auta tilannetta.

Rahallisia panostuksia ei tunnu olevan luvassa lisää, mutta ainakin pitäisi pitää huolta siitä, etteivät nykyisten resurssien voimavarat kohdistu aivan muuhun kuin itse tarvitsijoiden auttamiseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tehottomat toimenpiteet pitäisi karsia valikoimasta ensi tilassa. Sitä varten kai me koulutamme tutkijoita jotta joku osaa selvittää mikä toimii ja mikä ei.

Mutta samalla meille yleisönä ja erityisesti poliitikoille soisi kykyä vähintään sietää tuotettua tietoa. Ei se aina ole mukavaa ja joskus se on jopa väärää. Siitä lähtee kuitenkin PERUSTELLUIN päätöksenteko.

Eikä tämä hallitus mikään yletön järjen majakka siinä ole ollut. Koulutusleikkaukset lienevät esimerkiksi asia joista julkaisuissa on niin yksimielinen johtopäätös kuin ylipäätään tieteen historiassa on jostain ollut. En tiedä miksi koulutus näyttää olevan joku sokea piste suomalaisille poliitikoille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tietoa tarvitaan ja vaikuttavuuden arvioinnin tulisi olla jatkuvaa ja avointa. Samaa mieltä koulutusasioista ja erityisen huolestunut ja toisaalta kiinnostunut olisin koko koulutusjärjestelmän kyvystä reagoida tarpeeseen ja ns kohtaanto-ongelmiin riittävällä nopeudella ja panostuksilla. Itse en oikein tiedä kuinka hyvin tuo toimii tällä hetkellä ja tärkeää se olisi erityisesti uudelleenkoulutuksen ja jatkokoulutuksen kannalta - toki myös nuorten ensimmäistä koulutustaan hankkivien.

Unohtui taas asioihin säntäävänä kiittää hyvästä ja monipuolisesta pohdinnasta eri kanteilta - sitä tarvitaan.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Tasapainoinen näkemys Pekalta! Siitä piste!

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Järkevä ja oikeudenmukainen ehdotus Pekka Pylkköseltä. Miten hän osaakin aina tarttua juuri olennaisiin asioihin, joissa on useimmiten juuri tunne ja järki hyvin yhdistettynä ilman tuntuakaan siitä, että on myös oma lehmä ojassa.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Pekka alkaa kuulostaa järkevältäkin.. ja melkein inhimilliseltä. Selvää kehitystä.

Tuossa oli aavistuksen huomautettavaa toki (missä nyt ei olisi), mutta sen verran pientä verrattuna hyviin kohtiin, että jätetään tällä kertaa. Suurimmaksi osin kannatettavaa tekstiä IMHO. Aina kiva huomata että joskus voi olla pitkälti samaakin mieltä niiden kanssa, joiden kanssa on joskus erimieltäkin osin ollut. - luultavasti jatkossakin monesti, mutta nyt oli varsin pitkälti ihan loogista asiaakin.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Hyvä, hyvä. Monta asiaa, joista olen itsekin kirjoittanut tällaisen 'ikä tekee työmarkkinoilla vammaiseksi' -näkökulmasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ikä ei tee työmarkkinoilla vammaiseksi, mutta ilman muuta keskimäärin heikentää työmarkkina-asemaa. Iäkkäisiin liittyy työnantajan näkökulmasta todellisia tai kuviteltuja riskejä, samoin kuin esimerkiksi nuoriin naisiin.

Yksi keino helpottaa tilannetta olisi se että firmoilta kerättäisiin korkeampia vakuutusmaksuja ja kaikki työntekijöiden sosiaaliset oikeudet siirrettäisiin Kelan maksettavaksi. Eli siis tasataan mm. Sairauksiin liittyvät riskit.

Myös palkkojen kehityksen pitäisi mukailla tuottavuuden eikä työvuosien kulkua. Tuottavin kausi on keskimäärin siellä 40-50 ikävuoden kohdalla. Sen pitäisi olla myös ansiokehityksen huippu.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Jos äärirehellisiä ollaan, niin työkyky ja tuottavuuskin ovat yksilöstä, ammatista ja työtehtävistä riippuvaisia. Helpoksi esimerkiksi vaikka terapeutti tai yleislääkäri. Jos säilyttää kiinnostuksensa työtään kohtaan, ammattitaito, tehokkuus ja tuottavuuskin todennäköisesti vain kasvaa työ- ja elämänkokemuksen myötä.

Fyysiset työt ovat erikseen: kroppa kestää sen minkä kestää. Ja kyllä jokaiselle olisi suotavaa jonkin verran vähäkipuisia eläkevuosiakin.

Mutta, jos päästäisiin edes tuohon, että eri ikäisten työllistymismahdollisuudet otettaisiin huomioon, oltaisiin jo edetty. Minäkin kirjoitin joskus, että yli 55-vuotiaille työmarkkinatuki voisi olla perustuloa. Sitä paitsi he saavat jo keppiäkin, koska tuleva eläke pienenee, kun ei pääse töihin.

Iäkkäille ammattilaisille ja muillekin olisi hyvä vaihtoehto sellainen itsensä työllistäminen freelancer- ja keikkatyöhön, jota ei katsottaisi yrittäjyydeksi. Olen siitä pari blogia kirjoittanut eli maksupalvelun kautta tehtävä työ tyel-vakuutuksella.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #30

Tottakai erot ovat yksilöllisiä, mutta keskimäärin tuottavuus tosiaan alenee työuran loppua kohden. Tämä on ristiriidassa sen kanssa että palkkataulukot kasvavat vain kokemusvuosien mukaan.

Yksi parhaista esimerkeistä on mielestäni marketin myyjä. Moni nuori parin vuoden kokemuksella tekee hyvinkin kahden iäkkäämmän työt. Silti palkat jäävät reilusti alemmas. Lääkäreiden kohdalla tilanne on toisin päin; viime vuonna aiheesta oli oikein lehtijuttukin jossa eläkeikäinen lääkäri teki kahden nuoren lääkärin työt. Ihan vain siksi että hän ei tarvinnut jatkuvia konsultaatiopuheluita ympäriinsä.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #33

Tuo olikin esimerkki siitä, että työ on yksilöllistä ei keskimääräistä, siis jos tarkkoja ollaan eli rehellisiä.
Ikä on huono kriteeri nostaa tai laskea palkkoja, mutta jossain menneessä ajassa on katsottu, että on relevanttia maksaa kokemuksesta. Mutta taas, sekin on aina yksilöllistä.

Politiikka on huono taipumaan tekemään päätöksiä yksilöiden näkökulmasta, ei ole kykyä tai sitten se maksaa liikaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #34

Itse asiassa ei ole tilastollisesti katsottuna lineaarista positiivista korrelaatiota tulojen ja iän suhteen työssäkäynti-ikäisten kohdalla, vaan tulot nousevat tiettyyn ikään asti, jonka jälkeen ne alkavat tilastollisesti laskea. Urakkapalkalla rehkivt ansaitsevat usein alle 40-vuotiaina enemmän kuin 60-vuotiaina ja muutkin selittävät tekijät myötävaikuttavat tuohon tilastoilmiöön.

Akateemisten keskuudessa tulotason nousu iän myötä noudattelee lineaarisempaa käyrää kuin muilla.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #35

Näin on. Pekka kirjoitti tuossa palkkataulukoista ja vastasin siihen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #35

Pakko tulla sen verran nillittämään, että onkohan työssäkäynti-ikäiset se paras otos tuon asian arvioimiseen? Uskaltaisinpa nimittäin väittää, että tuolla otoksella tehty analyysi sisältää harhan, jota Pylkkönen yrittää tuoda esiin, ts. sen että keskimääräiset tulot vanhimmilla ikäluokilla eivät ole nuorempien ikäluokkien tasolla siksi että työttömien osuus niissä ikäluokissa on suurempi.

Siis, onko tuo epälineaarinen trendi näkyvissä myös silloin jos otoksena on vain työlliset?

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ei muuta kuin Pekka tarjoat itseäsi hallituksen asiantuntijaksi uuden työttömyysturvan aktiivimallin "rakentajana". Tiedä vaikka sinulle räätälöitäisiin tähän tehtävä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Luulen että hallituksella on käytettävissään enemmän tietoa ja asiantuntemusta. Minusta näyttää siltä että politiikan ongelma ovat kompromissit. Useampi kokki haluaa panna soppaan omat mausteensa ja painotuksensa, lopputulos ei kiinnosta ketään, kunhan ne omat mausteet ovat siellä. Malleista tulee jonkinlaisia sekasikiöitä joista puuttuu koherenssi.

Joka tapauksessa sanktiot purevat ylivoimaisesti parhaiten pieneen osaan työttömistä. Niihin jotka tosiaan työttömäksi jäädessään voivat itse päättää kuinka kauan ovat työttömänä. Tämä on esimerkiksi rakennusalalla ihan yleinen juttu kasvavan talouden oloissa. Myös OECD on suositellut puuttumaan nimenomaan ansiosidonnaiseen, ei työmarkkinatukeen.

Käyttäjän mattiosaisa kuva
Matti Säisä

Virkistävä lukea Pekan juttuja, harvinaista että ongelmia oikein pohditaan, nostetaan faktoja pöydälle, plussia ja miinuksia. Aivan kyllin on heitä joiden suulla yksioikoisesti vain papukaijana hoetaan niskalaukausta paneutummatta rakentavasti asianhaaroihin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Matti.. Olen samaa mieltä ollut Pekasta jo pitkään ja tuolla aikaisemmin ehdotettu hallituspaikka hänelle olisi kyllä ihan oikeastikin paikallaan. Kaikilla ei vain ole niin hyviä, tasapuolisia ja viisaita näkemyksiä myöskin pitkällä tähtäimellä, kuin on tällä meidän Pekalla. Hänellä on minusta hyviä näkemyksiä nimenomaan koko Suomen parhaaksi, eikä vain oman edun tavoittelua lyhyellä aikavälillä, kuten niin monilla muilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tämän blogin kohdalla minäkin kiinnitin huomiota siihen, että hän on asiaa pohdiskeltuaan muuttanut olennaisesti käsitystään, joka alunperin oli yksiselitteisesti aktivointitoimia kannattava.

Saatuaan palautetta, jossa asiaa on valotettu toisiltakin kanteilta, hän on osannut ottaa asioita onkeensa, mikä on myös kunnianarvoisaa ajatellen normiblogistia, joka yleensä jää jänkkäämään tuumaakaan periksi antamatta, jos jotain on sattunut sanomaan.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Mielenkiintoista, koska pylkkönen on rankaisulinjan kanssa ollut liikenteessä todella monessa blogissaan ja muutamien toisten blogien kommenteissa jo kauan. Hyvä että vihdoinkin laajensi näkemystään asiasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kannatan edelleen sanktioita mutta en sanktioiden itsensä vuoksi. Ne ovat ok jos niillä on jotakin vaikutusta. Kirjallisuudesta löytyy aika paljon vihjeitä siihen milloin niillä on vaikutusta ja milloin ei. Ehkä tämä onkin se ongelma: ihmisiä on erilaisia ja julkisessa keskustelussa eroa ei tehdä. Kun minä ajattelen työtöntä, ensimmäinen mielikuvani on omaa ikäluokkaani oleva työtön jota ei yksinkertaisesti kiinnosta. Tottakai iäkkäämmällä kaverilla joka ehkä on paahtanut duunia samassa tehtaassa 30 vuotta kunnes tehdas pani lapun luukulle, ensimmäinen mielikuva on vähän erilainen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Stalinin kanavan rakentamisessa oli käytössä aktiivimalli. Kanavatöitä johtanut johtaja oli aikaisemmin havainnut, että kannattaa jakaa ruokaa sen mukaan miten tehokkaasti vangit työskentelivät. Se vaikutti selvästi lisäten työtehoa.

Nyt voimaan tulleessa aktiivimallissa on käytössä sama metodi, lähtee työttömältä noin viikon ruokaraha.

Käyttäjän markkujhhamalainen kuva
Markku Hämäläinen

Hmmmmm, käviköhän niin että minun kommenttini hävisi jonnekin?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Johan minä sanoin tulee sitten hyvään tarpeeseen jos aktivointi laki menee kiville.
Tänään luin Mika Lintilän sanomaa että työvelvoitte täyttyisi myös vapaehtoistyöstä.
On kuitenkin muistettava että kun vapaehtoisesti ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi TE toimistoon saadakseen työttömyysrahaa ja on työkykykyinen sekä työmarkkinoiden käytettävissä.
Iän perusteella päivärahan jatkoon on omat sääntönsä joita on kyllä huononnettu huomattavasti on ikäturva jopa vasta 61v tätä pitää kyllä muuttaa inhimillisemmäksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lintilä on kunnon poliitikon kiemurtelulla siis todennut Ylen Ykkösaamussa: "Meillä tulee tähän tarkastuspiste huhtikuussa, ja silloin on syytä arvioida sitä. Kyllä minä pidän hyvin mielenkiintoisena esimerkiksi sitä, millainen rooli kolmannella sektorilla tulee olemaan tässä tilanteessa”, Lintilä sanoi.

Eli mallia muutetaan, toimittaja kysyi.

”Ei sitä välttämättä muuteta, mutta se mahdollisuus on olemassa”, Lintilä vastasi."

Joten ei nyt kannata henkeä pidätellä eikä ole olemassa mitään takuita asiasta, tällä koitetaan laimentaa kuohuvaa keskustelua.

Lindström vastaavana ministerinä nimittäin otti kielteisen kannan ja totesi Hesarille mm:

”Ihmettelen myös hiukan tätä julkista huutokauppaa, jota hallituspuolueiden edustajat tällä hetkellä aktiivimallista käyvät. Kyseessä on kuitenkin juuri eduskunnassa perusteellisesti käsitellystä ja hyväksytystä laista”, Lindström sanoo.

”Jos aktiivimallia halutaan laajentaa, lähtisin mieluummin liikkeelle siitä, että omaehtoinen työnhaku otetaan tähän jotenkin mukaan. Tämänkään seuraamiseen ei nykyjärjestelmä valitettavasti taivu, mutta maakuntauudistuksen yhteydessä käyttöön otettavan uuden järjestelmän pitäisi taipua.”

Eli maakuntahallintoa pitäisi odotella mikäli se joku päivä tulee.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

' Tärkein työllistäjä on pelko' Ja kai Vartiainen tarkoitti nälkäkuoleman pelko.
Tuossa työryhmässä joka aikoinaan näitä pui oli pelkkä porvariedustus kun Vartiainenkin oli petturiloikkari. Eli työntekijän näkökulmaa oli ''puolustamassa'' sikaporvari.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3070198-tar...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

"Erityisen hellästi työttömyysturvajärjestelmän pitäisi kohdella niitä joilla on jo takana pitkä työura. Tämä on jo ihan moraalinenkin kysymys."

Kiitos. Tämä on hieno kannanotto blogistilta, joka on näillä palstoilla aikaisemmin arvostellut toimeentulonsa puolesta taistelevia vähävaraisia eläkeläisiä. Kyse on ollut taitetusta eläkeindeksistä, joka on pudottanut köyhät eläkeläiset lattian läpi leipäjonoihin.

Takin kääntäminen ei ole moraalitonta. Moraalitonta on olla kääntämättä takkia, jos ihminen saa parempaa tietoa.

Hienoa!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pettymykseksesi olen edelleen sitä mieltä että suomalaisen köyhän elintaso on varsin korkea ja tulonjako vähintäänkin tasainen.

En vain näe sitä oikeudenmukaisena että järjestelmä kohtelisi samoin nuorta joka ei koskaan ole tehnyt työtä ja vanhempaa joka on painanut duunia kymmeniä vuosia.

Työttömyysturvan suorat leikkaukset ovat oma, sanktioista erillinen kysymyksensä. Ne kytkisin suoraan seuraamaan bruttokansantuotetta.

Myöskin eläkejärjestelmä on jotain ihan muuta. Oma eläkeikäni on 70 vuotta. Sattumalta sama kuin ikäluokkani miesten odotettavissa oleva elinikä. Tämäkään ei ilmeisesti riitä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Pylkkönen, #51.
Eläkeläisten tuloerot ovat äärimmäisen suuret. Eräät elkeläiset ovat saaneet nuorella iällä kultaisen kädenpuristuksen ja painuneet miljoonineen lekottelemaan Portugaliin verottajalta ulottumattomiin.

Suuri joukko eläkeläisistä aloitti työnteon 15-vuotiaana ja raatoi heikolla palkalla 55 vuotta. Siitä palkasta suuri osa siirtyi välittömästi ALVina valtion kassaan. Eläke oli alkuaankin heikko. Se on sitten pudonnut vuodesta vuoteen taitetun eläkeindeksin vuoksi.

Muualla maailmassa tilanne on vielä kurjempi. Mutta se ei oikeuta sanomaan, että suomalaisen köyhän "elintaso on varsin korkea".

Työttömyyskorvaus on periaatteessa kaikille sama. Eläkkeiden suuruus vaihtelee äärimmäisen paljon. Lisäksi korkeimpien eläkkeiden saajat elävät paljon pitempään kuin rapaeläkkeiden nauttijat. Rikkaat rikastuvat vielä eläkkeellä ja keräävät varallisuutta. Köyhät kantavat kaikki tulonsa ruokakauppaan - ja siirtyvät lopulta leipäjonoihin.

Työttömyyskorvaukset ovat osa demokraattista ja tasa-arvoista hyvinvointivaltiota. Eläkkeet ovat jotain aivan muuta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset