pekkapylkkonen

Merkitykset tekevät onnelliseksi

Ihmiset usein unohtavat työnsä merkityksen. Toki se on ymmärrettävääkin, ettei työmaan lautapoika tai välttämättä edes kokenut timpuri näe työtään muuta kuin elannon hankkimiseen tarkoitettuna prosessina, jossa aamulla läpyskällä marssitaan porteista sisään kello 6.55 ja iltapäivällä lähdetään 15.30 huristelemaan kotiin. Se mitä siinä välissä tapahtuu - sillä ei ole juurikaan merkitystä. Sorvari pyörittää sorviaan kahdeksan tuntia päivässä ja nakkaa, ensin tarkistettuaan tönärillä että tuliko sutta vai ei, kapulan kuudensadan kahdeksankymmenen muun kapulan joukkoon lähtevien lavalle. Sorvarille ne ovat vain kapuloita.

Tälläinen merkityksettömyys ja koneiston ymmärtämättömänä rattaana oleminen on masentavaa. Työllä täytyy olla jokin syvempikin merkitys ja usein työmaalla sen kyllä huomaakin että ketkä sellaisen ovat onnistuneet löytämään. Lautapoikakin voi tuntea ylpeyttä, sellaista tervettä ammattiylpeyttä jossa hän huomaa että hänen työllään on todellista merkitystä. Kun kävelee sen Uuden lastensairaalan ohi, on varmasti mukava ajatella että koska hänkin kantoi lankkuja, vakavasti sairaat lapset saavat nyt hyvää hoitoa modernissa ja turvallisessa sairaalassa. Eipä niillä hoitajilla ja lääkäreillä olisi paljon virkaa ilman rakennusmiehiä, insinöörejä, kemistejä, farmaseutteja, koneistajia, sähkö- ja automaatioasentajia tai siivoojia. Kaikkien panoksella on lopulta muutakin merkitystä kuin vain se, että joku nippeli tulee pantua paikalleen.

Seuraavan kerran kun duunipäivän jälkeen väsyttää, tai muksusi tulee sanomaan että töissä oli tylsää ja ikävää, kokeilkaapas uudenlaista asennetta. Yrittäkää nähdä duuninne laajemmassa kontekstissa. Osana yhteistä projektia jossa tähdätään parempaan elämään kaikille.

Merkitykset ovat ihmiselle aivan hävyttömän tärkeitä motivaattoreita. Ilman niitä kaikki tekeminen muuttuu helposti pakkopullaksi joka ei välttämättä kovin helposti innosta heräämään aamulla puoli kuusi sinne työmaalle. Joku nyt tietysti keksii heittää tähän jonkun telkkarin chättijuontajan tai vihreiden puoluesihteerin hommat, joissa minäkään en äärioptimistisella asenteella saisi elämään mitään sisältöä, mutta ne voi nyt unohtaa. Melkein jokainen voi löytää työlleen merkityksen. Monet löytävät oikean merkityksen myös jollekin muulle toiminnalle kuin työlle. Aika tärkeää kuitenkin on että voi kokea muidenkin saavan tekemisistäsi jotakin hyvää. Kuten Elton John lauloi

You should never take more than You give.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kuvailemaasi yleistä tarkoituksettomuuden tunnetta Marx kutsui vieraantumiseksi. Se johtuu siitä, että työn tekijällä ei ole omistusoikeutta valmistamaansa tuotteeseen eikä päätösvaltaa sen tuotantoprosessiin.

Olenkin kuullut joidenkin kutsuvan palkkaa korvaukseksi menetetystä työajasta ja se on mielestäni hyvä luonnehdinta. Sen ajan, jonka työntekijä kulutti palkkatyössä, hän olisi voinut käyttää johonkin itselleen mielekkääseen tekemiseen, ellei "taloudelliset realiteetit" pakottaisi häntä palkkatyöhön.

"You should never take more than You give."

Jos yritykset noudattaisivat tuota, niin ne tekisivät parhaimmillaankin vain nollatulosta. Työntekijät tuntisivat kyllä rikastuneensa yht'äkkiä.

Mutta yksilön psykologisena pelastautumisstrategiana kannatan ehdotustasi. Yleisellä tasolla sitä kai kutsutaan välttämättömyyden tekemiseksi hyveeksi.

Pohjois-Koreassa muuten valtaosa väestöstä suhtautuu työntekoonsa ja opiskelijat opiskeluunsa juuri niin kuin ehdotat. Heidän motivaationsa on koko yhteiskunnan palveleminen ja koko kansan elintason korottaminen eikä henkilökohtainen rikastuminen. Heidät on pienestä pitäen kasvatettu sellaiseen mentaliteettiin. Täällä länsimaissa meidät kasvatetaan pienestä pitäen ajamaan vain omaa ja aivan lähimmäisten ihmisten etua, mielellään muiden kustannuksella. Siinä kollektivismin ja individualismin ero.

Tiina Teittinen

On kyllä melkoista aatteellista eetosta nähdä työnteon merkitys yhteiskunnallisesta näkökulmasta ilman hyötyä yksilölle. Aatteelle on oma isminsäkin.
Kyllä työllä on nyky-yhteiskunnassa välineellinen merkitys. Inhimillisestä ja psykologisesta näkökulmasta ihmiselle on tärkeä kokea olevansa merkityksellinen. Ehkä jopa hyödyksi.
Työhön sitoutumisen kannalta on suuri merkitys sillä, että työ tuo merkityksellisyyttä elämään. Luojan kiitos kaikki eivät hae työstään pelkkää merkityksellisyyttä, koska silloin jäisivät monet suorittavan tason yksitoikkoiset ja haastetta asettamattomat työt tekemättä.
Monet ihmiset jotka tekevät työtään pelkästä välinearvosta, hakevat haasteita elämäänsä vapaa-ajastaan. On myös niitä jotka käyvät töissä vain saadakseen leivän pöytään.
Mitä tuossa niin merkityksellisessä työelämässä olijoihin tulee, mielestäni siellä olisi tärkeää tarkastella omaa tuottavuuttaan ja tehokkuuttaan suhteessa saatuun korvaukseen. Oman pitkän työelämäkokemukseni näkökulmasta jokaiselle olisi ihan tervettä kokeilla siipiään yrittäjänä hetken aikaa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mahdoitko ymmärtää oman aatteellisen eetoksesi takaa mitä Janne kirjoitti?

Lue vielä uudestaan,koska tarjoat hänelle aivan samaa aatteellista eetosta takaisin millä on oma isminsä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yrityksen idea on siinä että organisoitu joukko eri alojen ihmisiä, oikeilla työkaluilla varustettuna, tuottaa enemmän kuin mitä he tuottaisivat yksin. Kyllä yrityksellä, siis omistajilla, on myös oikeus mahdolliseen palkintoon.

Oma etu ja yhteisön etu eivät mitenkään väistämättä ole ristiriidassa. Jos tuotat yhteisölle palveluita joita he haluavat, parannat heidän elämänlaatuaan vaikka ottaisit siitä täyden hinnan. Toki siihen päälle voi tehdä muutakin ihanaa, sitä ei kiellä kukaan.

Tiina Teittinen

Tarkoitin lähinnä sitä, että yrittäjänä kirkastuu kustannustaso ja taloudelliset realiteetit siitä, että jokainen suorite tulisi voida laskuttaa jos niin kuin haluaa päästä vaikkapa maksamaan työntekijälle palkan. Toki eri aloille tuotteen hinta on erilainen ja joillain aloilla totaalisen ylihintainen, jolloin syntyy kupla.
Se on aina kivaa että ihminen kokee juuri oman työnsä merkityksellisenä.
Tänään joku ip-lehti julkaisi tiedot palkoista eri aloittain ja kyllä se oli yhä surullista luettavaa kun palkkahaitarin alapäässä ovat ihmistyötä tekevät.
Koodarin palkka on kolminkertainen. Onhan se merkityksellistä sekin.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Ammattilaiselle työ on helppoa, vaikeaksi asiat useimmiten tekee muut ihmiset siinä ympärillä. Suomessa pomojen tärkein tehtävä on pitää palkat matalina ja paras ase siihen on vähättely yms. lannistaminen, jos teet päivittäin tavoitteesi niin sitä nostetaan.

Suomalainen työkulttuuri monessa työpaikassa ei mahdollista Pylkkönen kuvaamaasi ajattelutapaa, valitettavasti.

Monessa duunissa eri johtoportaat kokoustaa, mutta suorittavalle portaalle valuu työnjohtaja kertomaan miten ylinjohto haluaa heidän suorittavan työtään ilman että edes käyvät tuotannon puolella. Sitten se kuuluisa tuuletin levittää ruskeat seinälle ja taas johtoporras kokoustaa ja päättää irtisanoa 200 duunaria kun menee heikosti(pähkinänkuoressa).

Menisikö firmoilla paremmin jos tuotannon asioissa otetaan mukaan ne vuosia töitä tehneet ammattilaiset mukaan suunnitteluun, varmasti menisi, myös ilmapiiri muuttuisi ja ajattelutavat. Sen sijaan että nämä ammattilaiset ihmettelevät työmailla miksi ihmeessä johto haluaa että nauloja hakataan jatkossa ruuvarilla ja ruuveja vasaralla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minusta palkat eivät ole erityisen matalia. Tai siis kaikkihan riippuu mihin vertaa, mutta eivät ne muut nyt maapallolla mitään ali-ihmisiä ole. Suomalainen palkkataso (ja etuustaso) vie kuitenkin aina sinne maailman kirkkaimpaan kärkeen.

Yrityskulttuurikin kehittyy ajan kanssa. Parempia tapoja kehittävät firmat lopulta voittavat. Voi toki tuntua hitaalta prosessilta, mutta parempaakaan vaihtoehtoa ei taida olla.

Tiina Teittinen

Itse olen ihmetellyt rakennusalan suuria toimijoita, jotka ovat ulkoistaneet kaikki suorittavat palvelut. Helsingin iso projekti Kalasatamassa työllistää pääurakoitsijan alla 300 aliurakoivaa firmaa joilla saa olla ketjutettuna vielä yksi alempi taso. Jos myös suunnittelu-, arkkitehti- ja työnjohdolliset palvelut ostetaan, niin minkälainen henkilöstörakenne on isoissa rakennusfirmoissa ja miksi?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Osa isoista firmoista työllistää lähinnä toimihenkilöt suoraan. Raksaduunit ovat pikkuprojekteja joissa erikoistuminen on aika hyödyllistä. Ammattiryhmiä olisi yhdessä firmassa muuten todella paljon.

Alihankinta vaikuttaa raksalla ihan fiksulta tavalta toimia, toki se edellyttää esim harmaan talouden torjunnalta aika paljon - kuten raksalla on tehtykin mm käänteisen Alvin käytännöllä.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #8

Tottakai se on rakennuttajan kannalta hyvä tapa toimia. Sehän on kustannusten minimointia. Oletko miettinyt mitä se kustantaa meille veronmaksajille. Olethan erityisen huolestunut sosiaaliturvan kustannuksista. Alihankinnan seurauksia ovat töiden viivästymiset. Toisistaan riippumattomat toimijat tilataan tekemään toisistaan riippuvia työvaiheita. Samanaikaisesti alihankkijalla on muitakin työprojekteja hoidettavanaan. Työmailla voi olla tilattuna johonkin ajankohtaan työ tehtävänä, mutta edeellisen työvaiheen työt ovat suorittamatta. Alihankkijan aikataulutus menee uusiksi ja koko ongelma ketjuuntuu.
Valtavan työmaan organisointi olisi ongelma yhdellekin toimijalle, mitä se on kun työt tehdään kolmensadan tekijän voimalla. Toisin kuin työvoimakysynnästä kerrotaan, hakua ei ole takennustyömiehistä, vaan kullanarvoisista työmaapäälliköistä jotka osaisivat ottaa tilannetta haltuunsa.
Mutta edelleenkin ihmettelen mitä tekee mittava henkilöstö isoissa rakennusfirmoissa, kun käytnnön hässäkkä on alihankinnan vastuulla. Myös vakavissa työmaatapaturmissa.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

No asia on jokaisen itsensä kohdalla itse miellettävissä. Pärjäilen duunissa (energiateknologia), tehtävässä joka vaatii useamman vuoden koulutuksen ja kokemuksen vaadittavaan pätevyyteen. Tarvittaessa pitää myös uskaltaa liata kätensä. Uskoakseni työ on juuri sitä mitä vaaditaan yhteiskunnan normaaliitoimintojen ja sujuvan viennin varmistamiseen, myös poikkeusoloissa.

Palkka ei ole kaksinen mutta sillä pärjää kun sovittaa menot tulojen mukaan. Toisin oli vielä joskus 80-luvulla kun piti tehdä kahta työtä eikä siltikään pärjännyt.

Alalla on huutava pula ammattitaitoisesta työvoimasta, enkä ammattitaidotonta palkkaisikaan. Muu kotimainen teollisuus ja varsinkin ulkomaiset työnantajat takaavat paremman liksan ja paremmat edut. Siksipä on tarpeen haalia osaajia muualta eikä sekään ole ihan helppoa.

En mä silti kritisoi nuoria jotka näkee leveämmän leivän saksalaisten tai hollantilaisten palkkalistoilla. Jos olisin nuorempi niin tekisin samoin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tämähän oli kunnon annos unelmahöttöä.

Voitko kuvitella mikäli jokainen ottaisi myös korvauksensa sen tunteen mukaan kuinka merkitykselliseksi itsensä koneiston rattaissa tuntee? Mikäli ei sitä saisi niin kuinka kävisikään?

Käytännön näkökulmasta voin kertoa,että ympäri maailmaa osia tekevänä vähiten tunsin merkityksellisyyttä tehdessäni osia Karibialle menevälle loistoristeilijälle minne minulla ei ole koskaan varaa mennä.

Kerrotko miten niiden muutaman varakkaan,kyseisellä risteilijällä,lomaillessa tuottaa meille kaikille hyvinvointia?

Minusta olet vain todella todellisuuspakoinen,kun koitat vääntää työstä tätä näkökantaa esille.

Valtaisa enemmistö työntekijöiden työn tuottamasta hyödystä on paennut kovin kauas sen heiltä itseltään. Siksi koet tärkeäksi keksiä tällaista höttöä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Varmaan kyse on priorisoinnista. Karibian risteilylle pääsee varmaan 3000-5000€:lla joka on kyllä ihan suomalaisen metallimiehen palkoilla kustannettavissa. Ei välttämättä joka vuosi.

"Valtaisa enemmistö työntekijöiden työn tuottamasta hyödystä on paennut kovin kauas sen heiltä itseltään."

Metallilla palkat ovat sen 70% arvonlisästä. Kyllä se suurin osa tulee ihan duunareille.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Toki..mutta et sille paatille pääse.

Työn tuottamalla hyödyllä tarkoitin blogisi mukaisessa kontekstissa niitä tehtyjä tuotteita.

Edit: muutan kantaani paatille pääsemisestä. Hinnat ovatkin täysin eri mitä olivat silloin kun se valmistui.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Karibian risteilyille pääsee paljon halvemmalla kuin tuo mainittu 3000 ja yhä useampi niin myös tekee kun hinnat ovat tulleet lähemmäksi keskivertokuluttajaa.

Itseäni ylimääräinen laivallaolo ei kiinnosta pätkääkään mutta en lähtisi arvostelemaan niitä jotka sellaisen vaihtoehdon valitsee. Kukin tavallaan.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Oasis of sea näytti maksavan sen n.6t lentoineen.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#15

Ainakin simppelin pikahaun hinnat lähti 900/vk, all inclusive, mikä on taatusti tasoissa tai alle kotimaan matkailun hintatason kanssa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Juu..siis tuo 6t oli tietty 7 päivää.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Jos työllä olisi oikeasti iso merkitys elämään, kuvittelisi kansanedustajienkin viihtyisivät työpaikalla, mutta näin ei näytä olevan. Vaan luikurit painavat läsnäolonappia ja lähtevät sen jälkeen hoitamaan omia asioitaan.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Tämä Pylkkönen on ristiriitainen nettihahmo.

Hän useimmiten heittää kehiin aidosti oivaltavaa tekstiä ja välillä lankeaa yksinkertaiseen persuiluun. Lintu vai kala?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset