pekkapylkkonen

Kuka maksoi talouskriisin?

  • Kuka maksoi talouskriisin?

Kuka joutui talouskriisin maksumieheksi? Oheisesta kuvasta käy ilmi Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston tiedot eri tulodesiilien reaalitulojen kehityksestä vuosilta 2008-2016. Tilastoja ei siis vielä ole tuon pidemmälle ajalle. Kuviosta näemme että:

- Mitä pienempituloinen, sitä suotuisammin tulot ovat kehittyneet. Parhaan tuloksen tekee pienituloisin desiili jonka reaalitulot ovat kasvaneet 10,05%.

- Kaikkien tulodesiilien reaalitulot kasvoivat. Ainoastaan suurituloisimman prosentin reaalitulot vähenivät (-4.88%).

Olisihan se hauskaa jos voitaisiin nyt yhdessä tuumin luopua näistä kaiken maailman Donald Niinistö ja Li Trump-vaihtoehtofaktoista joilla pienituloisia usutetaan suurituloisia vastaan kuin saksalaisia juutalaisia vastaan.

Älkää seuratko Führereita.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

En ole seurannut mitä 2016 tapahtui osake- tms markkinoilla. Isotuloisimman prosentin tulot heilahtelevat paljon ja esim 2015 vuoteen nähden ne laskivat. Isotuloisimman prosentin MEDIAANItulot ovat sentään kasvaneet 2008 vuoteen nähden. Ehkä mediaanin yläpuolella oleva 0,5% ei silti ole joutunut kerjuulle.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/5d62912c-8dab-43f7-...

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/ab10f515-2dc0-4f14-...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Toki näin. Ja suurimmat tulot tehdään tyypillisesti myymällä osuus menestyksekkääksi kasvaneesta firmasta. Nuo kaupat tehdään milloin sattuu. Ne heiluttelevat voimakkaasti keskiarvoa mutta eivät mediaania.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Eli se tulodesiili, jonka reaalitulot kasvoivat eniten, ei maksanut talouskriisiä?

Kuinka paljon talouskriisi maksoi ylipäätään?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen
Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Suomen julkisen sektorin osalta kymmeniä miljardeja. Tosin ne velat on otettu suurelta osin keskuspankin taikaseinästä.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Kymmeniä? Kaksikymmentä? Kolmekymmentä? Vai mitä, ekonomistit?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Riippuu tietysti oletuksista joita teet vaihtoehtoisesta kehityksestä. Normaalilla talouskasvulla tämän vuoden bkt voisi olla noin 30 miljardia nykyistä suurempi.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #15

Ok. Talouskriisin hinta on jokin oletettu tuotannon arvon menetys.

Nyt sanot, että tämän oletetun "hinnan" maksajina (täytynee olla myös niin, että tämä "maksaminen" on myös oletettua) eivät olleet sen tulodesiilin edustajat, joiden reaalitulot kasvoivat tarkasteluvälillä eniten.

Mutta onko tässä väitteessä taloudellisesti katsoen mitään järkeä? Että jokin oletettu hinta, joka tuli oletetusti maksetuksi menettämällä jotain oletettua, ei tullut maksetuksi niiden toimesta, joiden ostovoima kasvoi eniten?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

Hinta on todellinen kun kasvanut ostovoima katettiin velalla. Sen sijaan että negatiivinen talouskasvu olisi johtanut palkkojen ja sosiaalietuuksien laskuun, näitä kasvatettiin ottamalla velkaa.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #35

Sanotko nyt siis, että talouskriisin "hinta" on se euromääräinen velka, joka otettiin 2008-2016? Velka, jota ei olisi otettu ilman talouskriisiä?

Tämä on eri asia kuin aiemmin ehdotettu "oletettu tuotannon arvon menetys".

(Ylipäätään, ei tuota otettua velkaa ole maksettu takaisin vielä senttiäkään; sinne taseeseen se laitettiin odottamaan parempia aikoja - joita ei tule.)

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #15

''tämän vuoden bkt voisi olla noin 30 miljardia nykyistä suurempi.''

Ja 66.000 yrittäjää rikkaampi.

Heistä ainakin 10.000 teki itsemurhan. Onneksi ihmishenki on Suomessa halpa, kun valtio on syyllinen.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #29

Pekan koneessa riittää nollia näköjään.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Ei ainakaan he jotka sen aiheutti

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei ole ihan helppoa sanoa ketkä sen lopulta aiheuttivat. Lähtökohtaisesti holtiton velanotto ja -myöntö tietysti olivat siellä taustalla. Kumpaa osapuolta sitten halutaan syyttää enemmän? Seuraava askel oli näiden roskalainojen paketoiminen ja dumppaaminen markkinoille vääristellyillä tiedoilla.

Lähtökohta lienee kaikissa velkakriiseissä sama: joku kuluttaa enemmän kuin mihin hänellä on varaa. Tällä kertaa joku keksi vain työntää ongelman markkinoille paisumaan kaaokseksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Meinaatko, ettei velallisella ole lainastaan vastuuta? Lainan ottaminen ilman aikomusta maksaa on muistaakseni petos.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Lähtökohtaisesti siellä oli libor-huijaukset ja muut huijaukset vaikuttamassa taustalla.

Pekka Iiskonmaki

#7
Sorsan hallitukset tekivät menoautomaatit ja Holkerin hallitus viimeisteli.

Sitten onkin ollut vain hallitusoleilua, jossa Vanhanen teki ennätyksen tekemättä mitään.

Kaikki oli nähtävissä jo vuonna 1988, jolloin minä poistuin Suomesta.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Suomessa kaikki palkansaajat suurinpiirtein samassa veneessä - Poliitikot yrittävät epätoivoisesti usuttaa heitä vastakkain, ja on siinä onnistunutkin. Ongelmat ovat muualla kuin ihmisten kuukausituloissa - Markkinajättien/suurpääoman globaali valta - Nämä päättävät ja valtiot vikisevät. Vai onko normaalia että muutama ukko omistaa puolet maailman pääomista?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuloeroja ja varallisuus6eroja pitäisi aina katsoa rinnakkain saadakseen kokonaiskuvan. Kuka tahansa verosuunnittelusta jne ymmärtävä tietää, että siellä ylimmässä desiilissä voidaan todella voimakkaasti verosuunnitelulla yms vaikuttaa siihen, mikä näkyy verotettavana tulona.

Samaa aikaväliä ei ole mahdollista ottaa, koska varallisuuseroja tilastoidaan harvemmin. Löytyy kuitenkin vuodet 2009 ja 2016:

Tuon aikana viiden alimman desiilin (eli puolet kansasta) osuus varallisuudesta on laskenut 6,4:stä 6,1:en prosenttiin.

Samaan aikaan ylimmän kymmenyksen varallisuus on noussut 43,9:stä 46,8 prosenttiin eli lähes 3 prosenttia varallisuudesta nyt siellä.

Sitten voidaan alkaa pohtia, miten tulojen vähennyttyä varallisuus on kuitenkin merkittävästi kehittynyt?

Syitä lienee monia eikä minulla ole kykyä koittaa niitä kaikkia löytää. Kuitenkin erilaiset sijoitusinstrumentit ja verosuunnittelu ovat siirtäneet tuloja pois varallisuuden silti niissä kertyessä. Oma lukunsa on sitten erilaiset ulkomaiset järjestelyt, jotka ovat tuolla välillä yleistyneet Luxembourgissa yms. Nämä eivät välttämättä näy kummassakaan.

Joten en kyllä ihan osta väitettäsi talouskriisin maksajasta.

https://yle.fi/uutiset/3-10237568

http://www.stat.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mahtaisiko ilmiselvempi selitys olla kulutustottumuksissa ja joidenkin varallisuuserien, kuten asuntojen, arvonnousussa? Pörssi-indeksithän ovat edelleen alle kriisiä edeltäneen ajan.

Vastaus kysymykseen lienee: ei kukaan. Kriisi kuitattiin lähinnä julkisella velalla. Bkt/capita on laskenut kriisiä edeltäneestä ajasta ja käytännössä kaikkien tulot ovat nousseet. Maksajana olisi voinut ehkä pitää sitä jonka tulot laskevat nopeammin kuin kansantalous keskimäärin.

Tuloerot ovat kuitenkin huomattavasti tärkeämpi mittari sillä ne kertovat myös varallisuuden kartuttamiseen mahdollisuuksien muutoksista. Varallisuuserojen mittaaminen pitää sisällään sen ongelman että toinen voi ostaa kossua ja toinen kossuosakkeita. Turha siinä kohtaa on mennä mouhoamaan että varallisuuserojen kasvussa olisi jotain väärää tai epäilyttävää. Ihan oikeinhan se on.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuossa sinulle raaka arvio siitä, kuinka 600 miljoonaa pääomatuloa jää näkymättä 2010 luodulla mahdollisuudella. Osunee vahvasti ylimpään desiiliin.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #42

Todennäköisesti sitä rahaa myös nostetaan. Ja toisaalta kun veronkierrosta ylivoimaisesti suurin osa on alvin välttelyä, eiköhän sitä harrasteta ahkerasti alemmissa desiileissä. Pimeät työt lienevät myös enimmäkseen työttömien heiniä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #43

Arvailuja vailla mitään niiden tueksi. Tuo on ilmaantunut tarkastelujaksolla ja idea pitkälti on ettei sieltä nosteta pitkään aikaan. Ja veroja maksetaan vasta pääoman kuluttua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Spekuloimasi piilotetut 600 miljoonaa nostaisi suurituloisimman prosentin tuloja yhden prosentin eikä muuttaisi heidän tilannettaan tulokehityksen hännillä. Lisäksi se edellyttäisi lähinnä fiktiivistä tilannetta ettei tuottoa olisi nostettu lainkaan. Viiden prosentin tuottokin on epärealistisen korkea, sillä pörssi-indeksi on alle kriisiä edeltäneen tason.

Sori nyt vaan mutta itsekin lähdit ahkerasti arvailemaan. Fivan kapitalisaatiosopimusesitteessä muuten kirjoitetaan seuraavaa:

"Kapitalisaatiosopimus on vakuutusyhtiön ja asiakkaan välinen sijoitussopimus. Kapitalisaatiosopimus tehdään aina määräajaksi, yleensä vähintään viideksi vuodeksi"

Kyseessä on AINA määräaikainen sijoitus. On sinulta melkoista uuninpankkolaisuutta spekuloida että kapitalisaatiosopimuksia ei ole vielä kerennyt verollepantavaksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi fokusoida ylimpään desiiliin, kun trendi on selvä. Mitä suuremmat tulot, sitä penempi ansiokehitys. Pointtinahan taisi olla, että yleisen viestinnän vastaisesti pienituloisempia ei ehkä kuitenkaan kurjistettu parempituloisten välttyessä...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

"Mitä suuremmat tulot, sitä pienempi ansiokehitys."

Tässä on se hauska piirre, että jatkuvasti puhutaan prosenteista. Ja prosenteila kun ei ruokaa osteta eikä vuokraa makseta vaan rahalla.

Joten mikäli alimmassa desiilissä on ollut tonni käytössä ja noustaan kymmenessä vuodessa 1100 euroon, niin käytössä on siis satanen enemmän.

Jos ylimmässä desiilissä käytössä oli sanotaan nyt 30 000 euroa, niin käytössä on tuolla surkealla 1,8:n prosentin nousulla 540 euroa lisää.

Sitten voi käydä stokkalla kokeilemassa kumman prosentin turvin saa ostettua enemmän ja parempaa ruokaa perheelle. ;-)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Sekä pieni- että suurituloisimman desiilin vuositulot kasvoivat tuossa ajassa aika tarkkaan 1000€.

Suurituloisin prosentti taas menetti tuloja. Niillä negatiivisilla euroilla ei ainakaan saa yhtään mitään stokalta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Missä tuo data ja taulukko on tilastokeskuksella, jotta voin ihmetellä perusteita yms?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Tuloerot siis pienenivät, eikö se ole yllättävää, huomioiden julkisuuskuvam?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Itse näkisin että lasku on vielä maksamatta. Epäselvää on vain milloin valomerkki tulee.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Näin se vähän on. Velkakriisi hoidettiin.. velalla, kuinkas muuten. Otetaan pikavippi jolla maksetaan edelliset pikavipit. Nyt vaan toivotaan jotta pikavippikierteestä päästään eroon. Onhan se teoriassa mahdollista.

Pekka Iiskonmaki

#18
Suomi on jo buumissa, mutta silti lainaa tarvitaan.

Uusi demarihallitus aloittaa laskevassa buumissa ja velkaa tarvitaan lisää.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen Vastaus kommenttiin #30

@30

Luin aikoinaan erää sijoittajan kirjoittaman kirjan, ja tuossa kirjassa korostettiin suuresti sitä, että missä talouden syklissä kannattaa ryhtyä sijoittajaksi. Eli jos erehtyy sijoittamaan laskusuhdanteessa, niin rahat häviävät suurella todennäköisyydellä sipilän kaivoon. Noususuhdanteen vallitassa saattaa piensijoittajalla olla pieniä mahdollisuuksia pitää sijoituksensa inflaatiolta suojattuna.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

"Nyt vaan toivotaan jotta pikavippikierteestä päästään eroon"

Heh. Noin toivovat monet kansalaisetkin, jotka ovat pikavippikierteessä. Yleensä toivovat turhaan mikäli liian pahaksi on mennyt.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #38

Joskus se taitaa onnistua niin valtiolta kuin tavan tallaajalta. Islanti lienee yksi esimerkki onnistujasta. Ja samalla se saattaa olla esimerkki siitä miten sekä velalliset että velkojat pannaan kantamaan vastuuta. Kaikki ottivat selkäänsä ja lujaa, mutta homma taisi toimia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei kriisiä ole hoidettu millään vaan se on siirretty.

Syylliseksi keikautetaan se tavallinen työntekijä ja hän sen myös tulee maksamaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Leikkirahaa on painettu laakerit punaisina, joka on keskiluokan tuho, mutta niin mukavaa kaikille muille - ja varsinkin pääomamarkkinoiden rikkaille ja ns. tavan köyhille.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Blogistin käyttämä tilasto ei tarkoita yhtään mitään ilman yksityiskohtaisempaa määrittelyä.

Tarkoittaako tuo realisoituja tuloja? Sisältääkö arvio omaisuusarvojen muutoksen? Mitä muuta laskelmaan sisältyy? Yms avoimia kysymyksiä.

Blogistin kannattaisi hieman tarkentaa mitä hänen käyttämänsä tilasto oikeasti tarkoittaa. Vasta sen jälkeen voi arvioida ovatko väitteet tosia vai eivät.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Selittäisitkö millä tavalla ”arvio-omaisuusarvon muutos”, mitä sitten tarkoittaneekaan, olisi ralavantti asia tuloja tarkasteltaessa?

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Mikäli minulla on omaisuutta vaikka 10M€ arvosta ja palkkatuloja 0,1€ arvosta vuodessa, niin omaisuusarvon muutos -0,2M€ antaa laskennallisesti -0,1M€ vuositulot jos tuo muutos huomioidaan. Tämä siis vaikka joka vuosi yhä kuittaisin samat 0,1M€ palkkatuloja. Ja yhä omistaisin sen saman omaisuuden.

Pörssiosakkeiden tms hyvin volatiilin omaisuuden laskeminen mukaan vääristää tuontyyppistä tilastoa niin paljon, että tilastolla ei ole blogissa esitetty merkitystä.

Mikäli halutaan arvioida finanssikriisin vaikutuksia eri tuloluokkiin, niin analyysiä varten pitää nähdä vähän enemmän vaivaa. Olisi hyvä siivota ainakin ne ilmeisimmät vääristymät pois.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #28

Varallisuusarvojen muutoksia ei huomioida tulonjakotilastoissa. Vain nettotulot, sisältäen pääoma- ja sosiaalietuustulot.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Mistä tilastosta ajattelit, että tuollainen oletusarvo löytyisi?

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Oletko koskaan ajatellut loppuun asti sitä, että jos Suomi olisi taloudellisesti ja totaalisesti romahtanut isossa lamassa, niin sinunkin elämä olisi saattanut olla jo nuoruudessasi katkolla. Ja eikö kannata maksaa jotakin taloskriisissä siitä, että voi kävellä rauhassa kaduilla pimeälläkin ilman sotilaiden vartiointia. Sotilaatkin kun usein ovat varattomia. Tosipaikan tullen nälkäisetkään eivät katso keitä suihinsa työntävät. Lueppa muutama kirja Moskovan piirityksestä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yritetäänpä välttää se romahdus. Romahdukset näyttävät syntyvän liiallisesta velkaantumisesta tai liian suurista palkkojen ja sosiaalitukien korotuksista. Suomen tilanteesta on lisäksi aika hemmetin pitkä matka siihen että kadulla alkaa näkymään nälkäisiä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Kuten jo ylempänä on todettu kriisi ei ole ohi vaan loppulaskun maksua on siirretty eteenpäin painamalla korot nollaan velkaantumisen jatkamiseksi.

Totuus paljastuu sitten kun ylipitkäksi venytetty luottolaajennussykli lopulta päättyy.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomenkin katukuvassa ihmiset ovat entistäkin trendikkäämpiä ja autot parempia, kuin koskaan aiemmin. Tämä huolimatta siitä, että vienti romahti v. 2008 ja talous ei kasvanut reaalisesti sen ensimmäistäkään senttiä vuosien 2008 - 2017 välillä ainoana maana koko Euroopassa.

Velka on tosin kasvanut n. 120 miljardia euroa, eikä siis tällä massiivisella rahan injektoinnilla talouteen saatu edes pientä kasvua aikaan. Tästä voisi päätellä, että nyt taloussyklin huipullakin velkaantuvalla valtiolla ja kansalla ei ole kaikki " rakenteet " kunnossa.

Katsotaanpa sitten, kun tulee seuraava maailmantalouden ikävä negatiivinen isku päin naamaa ?

On jumalattoman hyvä, että Suomessa on kiritty Sipilän hallituksen aikana edes v. 2008 tuotannon tasolle, tosi silti pahasti muuta Eurooppaa jäljessä. Suomen hyvinvointi on rakennettu paljon nykyistä suuremman viennin takauksin.

Toimituksen poiminnat