pekkapylkkonen

Hesarin itkuvirsijuttu vie pahasti harhaan

  • pienituloisimpien tulot
    pienituloisimpien tulot
  • itsemurhat
    itsemurhat

Hesari julkaisi vastikään paljon keskustelua ja taivastelua herättäneen jutun suomalaisesta köyhyydestä. Tekstissä onnistuttiin tekemään niin uskomattomia dramatisointeja että välillä teki tosiaan mieli puukottaa itseä aivoihin. Joillakin suomalaisilla elämänlaatu on kuulemma huonompaa kuin afrikan köyhimmissä maissa keskimäärin. Eikä kenellekään tullut mieleen avata että mistä se johtui, vaan yleisestä kontekstista ilmeisesti olisi pitänyt päätellä että syy on yhteiskunnassa joka ei anna riittävästi rahaa.

Tuo on jo jotakin niin älytöntä ettei voi kuin hämmästellä miten joku on onnistunut tarttumaan siihen. Afrikan köyhimmissä maissa aineellisesta puutteesta johtuva kurjuus on niin syvää, ettei ilmeisesti tiukasti omaan napaansa tuijottava suomalainen kykene sitä ymmärtämään. Välimatka elintasossa afrikan köyhimpien maiden ja köyhimpien suomalaisten välillä on valtava. 

Tekstissä ei tosiaankaan tarkasteltu pienituloisuutta objektiivisesti. Kenellekään ei tullut mieleenkään mainita sitä miten hyvässä asemassa suomalainen pienituloinen on oikeastaan keheen tahansa verrattuna tässä maailmassa. Eikä sitä, millaisen harppauksen elintasossa pienituloisimmat, siis lähinnä opiskelijat ja osa työttömistä, ovat ottaneet muutamassa vuosikymmenessä. Pienituloisin väestönosa on nyt ylittänyt ostovoimakorjatusti vanhempieni lapsuuden keskimääräisen tulotason - ja siis siten, ettei siihen tarvita omaa työntekoa. Pienituloisin väestönosa on lisännyt kolmessakymmenessä vuodessa alkoholiostoksensa kolminkertaiseksi, tuplannut kasvikset ja yksityisauton käytön, yli viisinkertaistanut sijoituksensa lemmikkieläimiin ja lähes kymmenkertaistanut tietotekniikkahankintansa - kaikki rahan arvonmuutos huomioituna siis. Tilastokeskus pursuaa tietoa siitä, mitä kaikkea pienituloisimmatkin ovat saaneet lisää. Samaan aikaan kuin omaa kulutusta on lisätty, myös julkisten palveluiden arvo on suorastaan räjähtänyt. Niitä on tarjolla niin paljon, että kaikkea ei ehdi edes käyttää - vaikka tietäisi niiden kaikkien olemassaolosta. Hyvinvointipalveluita kulutetaan keskimäärin noin kymppitonnilla  vuodessa per kotitalous - pienituloiset hiukan enemmän kuin suurituloiset.

Ja lopulta. Vaikka jutussa kovasti tuotiin esiin sitä että uusliberalistinen talouspolitiikka ajaa ihmiset itsemurhiin, itsemurhat sen kun jatkavat vähenemistään. Merkitsin itsemurhagraafiin viivan tuohon 1990-luvun taitteeseen josta monet näyttävät sen uusliberalistisen talouspolitiikan alkaneen.

Eikö hyvä tavaton sentään suomalainen osaa enää olla onnellinen mistään, vai onko tämä joku poliitikkojen ja median salajuoni jossa kansa yritetään saada aivopestyä uskomaan olevansa onnetonta ja kurjaa? Tutkimukseksi "tutkimuksesta" ei tietenkään ole. Se ei kerro halaistua sanaa siitä mitä ihmiset tekevät rahoillaan tai mitä tuloja heillä oikeasti on. Se ei myöskään edusta mitään joukkoa, sillä aineisto ei ole satunnaistettu. Siitä huolimatta juttu oli älylliselle keskustelulle oikea niskalaukaus. Nyt vain toivotaan että keskustelu kykenee tekemään jeesukset ja nousemaan ylös, vaikka nyt ennen pääsiäistä edes.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (88 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Vaikka jutussa kovasti tuotiin esiin sitä että uusliberalistinen talouspolitiikka ajaa ihmiset itsemurhiin, itsemurhat sen kun jatkavat vähenemistään. Merkitsin itsemurhagraafiin viivan tuohon 1990-luvun taitteeseen josta monet näyttävät sen uusliberalistisen talouspolitiikan alkaneen."

Älä nyt Pekka viitsi, valitsit sen vuoden alkuajankohdaksi, jolloin itsemurhien määrä oli korkeimmillaan johtuen suuresta lamasta. Tuona aikana itsemurhia tehtiin aika lailla yrittäjien ja muiden laman myötä ahdinkoon joutuneiden vuoksi eikä sen käyttäminen referenssinä liberalistisen talouspolitiikan alun osoittamisen vaikutukseen ole oikein älyllisesti rehellistä.

Luulen että tiedät sen itsekin.

Oma lukunsa sitten on voiko suoria itsemurhatilastoja ilman tarkempaa erittelyä käyttää osoituksena jostain tässä asiassa.

Pekka Pylkkönen

Vuonna 1990 talous vielä kasvoi.

Tottakai merkintä oli tarkoitushakuinen. Mutta tuskin sitä kukaan kiistää että siitä eteenpäin itsemurhien määrä on kääntynyt laskuun. Luulisi sen jotenkin korreloivan yleisen pahoinvoinnin kanssa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Esität vahvoja tulkintoja pienituloisimman väestön osan (miten sen määritteletkään) tilanteen parantumisesta. Ihmettelen hieman mistä nuo tulkinnat ovat peräisin.

Tietotekniikkahankintojen nousu olemattomasta johonkin ei liene mikään yllätys. Aikanaan tietokone tai kännykkä yhteyksineen ei ollut mikään välttämättömyys kuten nykyään mikäli aikoo jotenkin olla yhteiskunnassa mukana.

Ollaan myös käyty usemapaan otteeseenkin keskustelua siitä, että keskimääräistä suomalaista kuvaava kuluttajaindeski ei oikeasti kuvaa sitä, mitä tapahtuu köyhien luokassa. Siellä kun vaikkapa kulttuuri ja matkustaminen ei ole samassa roolissa kuin keskivertosuomalaisilla, jota indeksi kuvaa. Jossain määrin muistelen sinun olleen jopa samaa mieltä.

Vaikkapa sähkö siirtohintoineen on välttämättömyyshyödyke, jonka hintakehitys ei liene kellekään epäselvä.

Kysytään nyt yksi spesifinen kysymys, eli mistä löydän vahvistuksen seuraavalle: "Pienituloisin väestönosa on lisännyt kolmessakymmenessä vuodessa alkoholiostoksensa kolminkertaiseksi."

Pekka Pylkkönen

Tuolta se löytyy:

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Samasta paikasta löytyy myös tietoa esimerkiksi siitä miten paljon erilaisia kulutustavaroita eri sosioekonomisilla ryhmillä on. Ei näytä porukka ainakaan köyhtyvän!

Jännä muuten että tupakkaan persaukisimmillakin menee nykyään vähän vähemmän rahaa kuin 1980-luvulla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Eli todentaakseni näkemyksesi pitäisi minun käydä läpi tietokantahakuja excelin kera vaihtelevilla hakuparametreilla n kappaletta. Sori, en ryhdy.

Toteat: "Jännä muuten että tupakkaan persaukisimmillakin menee nykyään vähän vähemmän rahaa kuin 1980-luvulla."

Olisi jännä kuulla perustelusi tähän, kun kuitenkin usein leimaat vähäosaiset juopoiksi ja samalla myös röökaajiksi. Tuolla aikavälillä tupakan hinta on vähintään kaksin- tai kolminkertaistunut.

Kunnostautuvatko köyhät vai mistä on kyse?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

En minä mitään leimaa. Totean vain yksinkertaisen tosiasian: Pienituloiset tupakoivat useammin kuin suurituloiset. Mikä ihme siinä on leimaavaa? Itsekin persaukisena tupakoin edelleen. Ja mitä ihmeen perusteluja se tupakoinnin väheneminen tarvitsee? Tilastoissahan se seisoo.

Ei sieltä tarvitse kuin valita vaikka vain se yksi tuote minkä tietoja haluat tarkastella. Toki niitä on ihan helvetisti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Eli minkä johtopäätöksen siis vedät pienituloisten tupakointikustannusten vähenemästä? Mitenkään et voi kyllä vetää rationaalisesti sitä tulosta, että suhteessa tulojen kehitykseen tupakoinnista on tullut halvempaa.

Sen verran räyhäkkäästi tupakan hinta on noussut kaikkien hallitusten sitä nostaessa verotuksella helppona vaihtoehtona.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Luonnollisesti sen että tupakointi on vähentynyt sitten 1980-luvun myös pienituloisimmilla.

Tietenkään en itsekään haluaisi maksaa tupakasta näin helvetisti, mutta sen massiivisista haitoista johtuen verotus on helppo hyväksyä.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola Vastaus kommenttiin #7

# 10

Nykyisin nikotiinituotteiden tuonti muualta unionimaista on moninverroin helpompaa ja havempaa kuin vielä 80-luvulla. Postimyyntikin vaihtelevasti onnistuu vaikka hallinto mielivaltaisesti yrittää sitä torpata.
Eurovaluutassa kun ollaan niin se on muutenkin helpompaa tehdä hintavertailuja meillä vs muualla ja miettiä sitten miksi Suomen osalta mittari näyttää niin kehnolta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Mitä sillä on väliä jos kotitaloudessa on puolikas shampoopullo, kahdet kengät, televisio ja hammasharja ja välillä näkee nälkee jos byrokratia jumiutuu että jää ilman rahaa muutamaksi kuukaudeksi, tai talous romahtaa täysin kun kännykkä tai silmälasit hajoaa?

Ymmärtääkseni nykyisin edellytetään kännykkää että viranomainen voi tavoittaa puhelimitse ja silmälasit tarvitsee esimerkiksi näkemiseen.

Sitten jos on niinsanotusti pohjalla ja haluaa hakea työtä niin selviää että tarvitaan ATK-taidot, niitä varten pitäis löytyä raha tietokoneeseen.

Itsehän olen sitä mieltä, että kyllähän ne tulonsiirrot muuten riittää mutta ne on sillä tavalla yliviritetty, että ne eivät siedä katkoksia ja täysin pohjalla oleva pitäisi saada nostettua sille tasolle että on toimintakyky.

Kannattaa muistaa että Suomessa nykyäänkin voi nähdä nälkää. Se vie toimintakykyä kun energia meneekin sen asian pohtimiseen että mistä saa ravintoa.

Tämä kannattaa tiedostaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tar...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Sekä kännykän että silmälasit saa nykyään 29€:lla. Itse ostin viimeksi pari kuukautta sitten kahdet silmälasit yhteensä 29€ hintaan. Faijan kännykkä taisi maksaa saman verran. Neljän röökiaskin hinnalla uusii rillit tai kännykän.

Nälkää voi nähdä jos joku mokaa. Joko itse tai virkatäti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #18

"Sekä kännykän että silmälasit saa nykyään 29€:lla."

Ai?

Silmälasit maksanu varmaan aina 200€. Onko siinä lasin hiomisessa tullut jotain tuottavuusparannusta?

Tiedän jotain lukulaseja saa halvalla mutta ne nyt onkin vähän yksinkertaisempia kapistuksia eikä mun päähän sovi ainakaan mitkä tahansa lasit kun joko puristaa niin että alkaa naamaan särkeä tai sitten tippuvat naamalta.

Kun ostin halvimman kännykän mihin saa viestin lähetyksen maksuttomaksi niin maksoi 150€. Minusta ihan kohtuullinen hintaoptimointi kun maksullisilla viesteillä liittymähinta silloin alle kympin mutta jos haluaa viestien hinnat tasaiseksi niin maksaa ensi vuonna jo 26€/kk.

Eli on se alkuinvestointi korkeampi mutta kun laite kestää vähintään 4v niin 13€/kk olisi kulut siinä laite + liittymä.

Itseasiassa noita saa osamaksuilla mutta ne joilla on taloudellisesti vaikeinta on helposti maksuhäiriömerkintä että se alkuinvestointi ei sitten onnistu. Sitten voi saada 30€ puhelimen ja jonkun semmoisen liittymän mikä maksaa 26€/kk tai sellainen jolla ei voi soittaa tai lähettää viestejä tähtitieellisten hintojen takia mutta sellainen "halpa passiivipuhelin" lienee mahdollinen.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

"Silmälasit maksanu varmaan aina 200€. "

On minullakin joskus ollut merkkilasit jotka maksoivat satasia. Nykyisin yksitehot saa laajasta kehysvalikoimasta alle kolmella kympillä ja monitehot viidellä kympillä. Lukulaseja saa eurolla.

Toki niistä voi maksaa satasia jos pitää kalliiden rillien pitämisestä. Itse en näe siinä järkeä.

Halvimmat älypuhelimetkin ovat tällä hetkellä noin 50€. Ja niistäkin voi pulittaa vaikka tonnin jos pitää sitä sen arvoisena.

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama Vastaus kommenttiin #36

Kerroppas mistä löytyy prillejä noin huisin halvalla -8 hajataittoiselle . myymälästä kun löytyy usein vain parit sangat näin huononäköiselle. Mun prillikulut on noin 450;- ja kehykset niissä ei todellakaan maksa paljon mitään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #36

"Nykyisin yksitehot saa laajasta kehysvalikoimasta alle kolmella kympillä ja monitehot viidellä kympillä. Lukulaseja saa eurolla."

Nuo ovat kaikki lukulaseja. Yksitehot ja kaksitehot. Tarkoittaa sitä, että ei näe lähelle.

Ne on käytännössä suurenlasit. Likinäköisille korjataan sitä asiaa, että ei näe kauas kunnolla. Ja se "kauas" on vaikka käsivarren mitta että toimintakykyä ei oikein ole ilman silmälaseja. Lisäksi sitten hajataitto mikä voi ilmetä riippumatta siitä onko kaukonäköinen vai likinäköinen ja tarvitsee eri tavalla hiotut lasit.

Se linssien valmistus on käsityötä kun on niin paljon yksilöeroja, jos ei muuten niin sillä tavalla että hiotaan sankoihin sopivaksi ja suomessa kun on se työtunti on jotain 35€ ja silmälaseja hankkiessa useinkin pitää tarkistaa näkö ettei ole muuttunut niin siksi ihmettelen millä matematiikalla ne lasit saa halvalla?

Minulla ollut aina joku 200€ eikä näissä mitään merkkejä ole.

"Halvimmat älypuhelimetkin ovat tällä hetkellä noin 50€."

No itse ostin halvimman Nokian mitä löyty ja maksoi 150€. Vai 160€, en muista. Edellinen Samsung oli 200€. Halvempi malli siitä sisälsi niin vähän muistia että se oli täysin tukossa ja oli lisäksi heppoisen tuntuinen että en uskonut kestävän.

Kai jonkun rimpulan voi saada halvemmalla jos tietää mistä etsiä mutta näissä se juttu että maksaa helposti enemmän sitten kun ei vaikka kestä kuin vuoden. Pääasia että on nettiyhteys ja saa sovelluksen asennettua että ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi laskuissa. Nyt minulla on puhelimen kulu noin 13€/kk kun jyvittää hinnan tämän käyttöiälle laskettuna. Jos keksit miten hintaoptimoidaan lisää niin saa sanoa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #47

Ne eivät ole lukulaseja. Lukulaseja saa joka marketista eurolla. Käy kokeilemassa vaikka Specsaversilla. Siellä on halpaa kuin makkara. Itsellä on myös hajataittoa lisäriesana. Sieltä kuitenkin sai yhteensä 29€:lla lasit, aurinkolasit vahvuuksilla ja näöntutkimuksen.

Tällä hetkellä Nokian Android-älyluurin saa verkkokauppa.comista 59€:lla.

Kansalaiset ovat näköjään pihalla siitä mitä kaikki kansalaisille maksaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #61

Ööh... 128,9€ näkyi olevan halvin Android Nokia (Nokia 3.1) verkkokauppa.com:Ssa.

Elisalla 99€.

Silloin kun ostin niin oli joku 150€ Elisalla. Myönnettäköön että oli töiden kanssa kiirettä kun puhelin rikki että en ehtinyt sen tarkemmin valikoimaan vaan menin liikkeeseen ja otin halvimman. Tuollainen hoppuilu tietysti johtaa vähemmän tehokkaaseen rahan käyttöön.

Hinta vähän tullut alas mutta ei nyt 59€:lla mitään saa.

Silmälasit ostin itseasiassa 10v sitten edellisen kerran että tuossa ajassa voinut kyllä olla tuottavuusparannusta mutta kun tietää sen, että näön tarkastus ja linssien hiominen sankoihin sopivaksi vie jonkun työaikaa (työtunti suomessa vähintään 30€) ja pitäisi niistä linsseistä ja sangoistakin vähän maksaa niin oudon halvalla saat.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #63
Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #65

Tuota mallia ei tuolloin vielä ollut kun puhelinta ostin. Harmi, olisin ottanut sen.

Ja äsken kun hain niin joko luin väärin että en huomannut tuota siellä listalla kun oli sellaisten puhelimien seassa missä ei Androidia tai sitten hain väärin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Voisi miettiä että onko alkoholin ostaminen jotenkin väärin pienituloiselle?

Noin äkkiseltään mietittynä alkoholi on halvempaa kuin lentäminen johonkin Thaimaaseen tai ostaa tonnien viihdelaitteet peliharrastuksille tai hankkii vaikka lentolupakirjan ja pienlentokoneen, purjedus maksaa myös, laskettelu maksaa ja toimii vain osan aikaa vuodesta varsinkin kun tekee mökkilomailuna jossain lapissa, ratsastus maksaa myös...

Suomessa pienituloisen harrastusvaihtoehtoja on suunnilleen lukeminen, lenkkeily, alkoholi, televisio, facebook, ehkä jokin pieni lemmikki...

Se että pienituloinen suosii halpojaharrastuksia ei ole mikään syy urputtaa siitä että harrastaa halpoja harrastuksia kun muuhun ei ole varaa.

Pekka Pylkkönen

Alkoholi ei ole harrastus vaan päihde. Yhteiskunta järjestää lukemattomia harrastusmahdollisuuksia pienituloisille, mutta päihteiden käyttöä sen tuskin tulee tukea. Alkoholin vuoksi päivystyksissä on ruuhkaa ja työikäiset ihmiset kuolevat.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #20

"Alkoholi ei ole harrastus vaan päihde."

Onhan ihmisillä päihdeharrastuksia. Edullinen tapa paeta arkea ja todellisuutta ja halvempaa kuin Thaimaan matkat.

"Yhteiskunta järjestää lukemattomia harrastusmahdollisuuksia pienituloisille, mutta päihteiden käyttöä sen tuskin tulee tukea."

Ihmiset kaipaavat arjen kurjuudesta pakenemista. Se että annetaan pallo jota voi potkia seinää vasten niin se ei ratkaise sitä.

"Alkoholin vuoksi päivystyksissä on ruuhkaa ja työikäiset ihmiset kuolevat."

En minä sitä kiellä ja tuosta tulee paljon ongelmia mutta kyllä se nyt on ihan selvä asia että on edullista päihdeharrastusta kun jos haluaisi harrastaa vaikka ratsastusta tai matkutella tai jotain muuta kivaa niin ei sitten rahat riitä.

Ei tuohon oikein muuta ratkaisua ole kuin työkuorman ja vaurauden tasaisempaa jakamista, koska siitä nyt ei hyvä seuraa jos ihmisiltä riistetään pienetkin ilot.

Tämä juttu kun ne egyptin faaraotkin aikoinaan tajusi että ihmisillä pitää olla tekemistä ja viihdettä niin rakensivat sitten niitä pyramideja ja päivän palkka laskettiin itseasiassa olutlitroina.

Suomessa on ilmeisen erilainen systeemi.

Birgitta Kesseli

On löysäpäistä keskustella materiaalisesta / rahallisesta köyhyydestä yksistään, ilman yhteyttä muihin asioihin.

Suomessa vallitsee kylmä ja pimeä ilmasto, osin tästäkin johtuen perhekoot pieniä (auringon terveysvaikutukset ulottuvat myös hedelmällisyyteen, ks. tutkimus esim. IL 31.1.2012).
Sukuperheistä on siirrytty sotien jälkeen ydinperhemuotoon. Vakava yksinäisyys vaivaa valtavaa määrää kansastamme ja vie ilon elämästä.

Syrjäytyminen, itsensä tunteminen ryhmän ulkopuoliseksi lisää köyhyyden kipeyttä ja valitettavan usein kierre on valmis. Vertailemalla itseään vauraampiin, sosiaalisesti menestyviin ja kaupallisen median ihanteisiin köyhä voi kokea syvää surkeutta varsinkin, jos ketään ei aidosti kiinnosta hänen elämänsä ja olemassaolonsa.

Pekka Pylkkönen

Allekirjoitan, mutta en tiedä mitä asialle voi tehdä. Vanhemmat ovat landella ja nuoret kaupungeissa. Sen lisäksi nuoret sulkeutuvat itse läiskimään pleikkaria kotiin.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Hesarin jutun päättömyydestä ja tosiseikoista käy todellakin selväksi, että kyse ei varmastikaan ole sellaisesta absoluuttisesta köyhyydestä, mihin harhaiset puheet Afrikan elintasosta viittaavat.

Silti suhteellinenkin köyhyys on aivan relevantti ongelma, varsinkin tilanteissa, joissa pudotaan tyhjän päälle. Kun on koti, ei siitä kovin helpolla muuta pienempään työttömyyden kohdatessa, jolloin joutuu tinkimään sitten muusta. Jos on asuntolainaa niskassa, voi tilanteesta tulla oikeasti toivoton. Ihminen on tottunut pääsemään eteenpäin ja elämäntilanteet voivat kovien takaiskujen myötä kehittyä oikeasti lannistaviksi.

En toisaalta tiedä, voiko sille tehdä paljoakaan enempää kuin mitä Suomessa on tehty, ainakaan sosiaaliturvan avulla. Jo nyt tilanne on se, että yhden lapsen yksinhuoltajan ei kannata tehdä työtä elleivät tulot ylitä 2 600 €/kk. Jos lapsia on enemmän ja he ovat vaikkapa päiväkodissa, työnteon kannattava tuloraja voi nousta aika paljonkin, varsinkin jos myös monet kulut nousevat työnteon myötä. Onhan se kiva käydä lounaalla työtoverien kanssa, jnpp. Sosiaalinen elämä yleensä maksaa.

Ovatko tuet sitten liian pienet? Tänä vuonna aikuisen ihmisen yleiset elinkustannukset ovat 609 €/kk, johon sitten päälle asumiskulut ja muut erityiset kulut, miinus omavastuut. Määrä on ehkä realistinen jos elää taloudellisesti huoletonta elämää, syöden ravintolalounaita ja illallisia, mutta säästäväisyydellä päästään ihan toisenlaisiin elinkustannuksiin. Itselläni on hyvätuloisia tuttuja, joiden ruokakulut ovat 100 €/kk luokkaa ja muutkin välttämättömät menot sellaisia, että elinkustannukset jäävät ehkä puoleen tai kolmannekseen noista laskennallisista. Kun palkka on 5000+ €/kk, jää siitä kivasti säästöön. Yksi tuntemani työtön on säästänyt 600 €/kk nettotuloistaan vuokran ja muiden elinkulujen jälkeen noin 300 €/kk. Toisessa referenssissä työttömällä kahden lapsen yksinhuoltajalla jää noin 1000 €/kk nettotulojen ja vuokran jälkeen ehkä noin 400 €/kk säästöön. Omana opiskeluaikanani oli se tilanne, että opintoraha oli ehkä puolet toimeentulotuesta – siis laskelmien mukaan siitä "välttämättömästä" – mutta riitti aivan hyvin.

Ehdottomasti sosiaaliturvassa pitääkin olla riittävästi marginaalia erilaisten häiriötilanteiden varalle, kuten vaikkapa sairauksien, jnpp. Työnhakukin maksaa jonkin verran. Nyt marginaalia näyttäisi olevan ainakin toiset 100 % välttämättömään tarpeeseen nähden. Tämän seurauksena sillä kuitenkin tavallisesti pärjää aivan hyvin, kyse onkin kulutustottumuksista, odotuksista ja siitä, miten ankealta elämä näyttää. Ymmärrän toki, että kun elämässä on paljon ahdistavaa, käytetään rahaa usein sen unohtamiseen. Silloin köyhän menot ovat helposti suuremmat kuin rikkaan. Ja totta kai, jos etsii helpotusta viinasta, ne muutama sataa euroa kuukaudessa uppoavat siihen helposti.

Kun ongelmaa ei voi enää juurikaan paremmin korjata rahalla, pitäisi alkaa katsoa, mitä muuta voimme tehdä. Usein ehkä käy niinkin, että juuri sosiaaliturvan varassa eläminen eristää muista, jolloin se vain lisää yksinäisyyttä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Jo nyt tilanne on se, että yhden lapsen yksinhuoltajan ei kannata tehdä työtä elleivät tulot ylitä 2 600 €/kk."

Meillä on rakenteellista ongelmaa tässä.

Ihmiset luontaisesti asuneet kommuuneissa joissa semmoiset asiat kuten lastenhoito on jaettu tehtävä.

Meillä Suomessa touhutaan sellaista että rakennetaan pieniä hansikaslokeroita ihmisille asumiseen ja liittynee kai siihen kun landella loppui tilat ja työt niin rakennettiin ghettoja asutuskeskuksiin.

Niin tuotahan siitä seuraa, että se lapsi kuitenkin pitää hoitaa, tai kä kärrätä hoitoon ja takaisin kun ei sitä kommuunia ole. Semmoista Judge Dredd maailmaa tässä kovasti yritetään tehdä.

"Ovatko tuet sitten liian pienet?"

En usko että ovat liian pienet elämiseen jos ne ovat säännölliset. Ongelma on tulojen katkeilu. Sehän menee niin että jos tekee vähän työtä niin byrokratia katkaisee kuukausiksi tulot ja siinä romahtaa talous näillä jotka ovat tiukilla.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

M.G:".. tilanne on se, että yhden lapsen yksinhuoltajan ei kannata tehdä työtä elleivät tulot ylitä 2 600 €/kk."

Laitatko linkin siihen laskelmaan..onko myös huomioitu esim. ettei eläke taida juurikaan kasvaa, kun työttömyyskorvauksella.

M.G:" Itselläni on hyvätuloisia tuttuja, joiden ruokakulut ovat 100 €/kk luokkaa.."

Eihän ne syö päivisin työpaikkaruokailussa?

PS mulla oli kaveri joka oli kolme viikkoa syömättä, asuntoon/sähköön/veteen ei mennyt vuosikausiin yhtään, kun ei ollut kämppää. Oli siinä jotain muutakin missä veti itseäsi paremmin, mutten nyt kaikkea muista.
PS2 Ethän muuten ikinä opiskeluaikoinasi käynyt kotona ruokailemassa?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Laitatko linkin siihen laskelmaan»

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/131869-palkka-250...

Siellä annetaan linkki Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) muistioon.

    «M.G:" Itselläni on hyvätuloisia tuttuja, joiden ruokakulut ovat 100 €/kk luokkaa.."

    Eihän ne syö päivisin työpaikkaruokailussa?»

Sitä itsekin mietin yhden kohdalla, että saattaa olla, että tuollaisia kuluja voi puuttua. Samoin lapsi syö päiväkodissa arkisin. Perheen äiti käsittääkseni tekee työtä ja syö kotona.

Toisen osalta taas tiedän, että tekee käytännössä kaikki omat ja perheen ruoat itse aika perusraaka-aineista ja käyttää paljon juureksia ja muuta huokeaa. Sikäli menee varmaankin tuonne 100 €:oon/kk. Minusta ei tosiaan mitenkään ihmeellinen saavutus, jos päivittäin tekee ruoan itse.

    «PS2 Ethän muuten ikinä opiskeluaikoinasi käynyt kotona ruokailemassa?»

No "ikinä" jos joulu lasketaan, sekä parista muutamaan kertaa äitini valmistamaa ruokaa vuodessa. Niiden määrä ei ole tuossa laskelmassa merkittävä, 4 päivää / 365. Huomasin, että laskelmassani on hieman myös alkoholia, joka ei varsinaisesti ole "ruoka".

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #94

M.G:"Siellä annetaan linkki.."

Kannata ehkä enää näin vanhaan blogiin, mutta jos "opettaisi" sinua myöhemmissä kommenteissasi. Se että joku lukee jossain ja siihen linkkaa, niin ei välttämättä ole mikään fakta, tahi laskelma. Kun niitä VATTin muistioita etsii, niin niitä ei enää tuon Usarin linkin takaa löydy ja niiden perään huhuilin. Uuden Suomen linkin toki laitoit useampaankin otteeseen.

"Hakemasi sivu on väliaikaisesti poissa käytöstä, tai sivua ei ehkä enää ole."

Mitä sitten tulee noihin muihin, niin kun meillä yksi elämä, niin ehkei sen ole tarkoituksena olla mikään kilpailu siitä "miten selviät vähimmällä".
Leenallakaan tuskin menee paljoa sähköön kuukausitasolla, mutta kenties jostain joutuu tuossakin tinkimään.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #96

VATT:n muistio löytyy sivulta Työnteon kannustimet - mitä jää käteen? Ks. myös VATT:n kirjoitus Työ ei kannata – pitäisikö asialle tehdä jotain?

    «Mitä sitten tulee noihin muihin, niin kun meillä yksi elämä, niin ehkei sen ole tarkoituksena olla mikään kilpailu siitä "miten selviät vähimmällä".»

Ei varmastikaan ja edellä kertomani perusteella sosiaaliturvan nykyinen taso on moninkertainen siihen verrattuna.

Silti tämä nykyjärjestelmäkään, jossa työnteko ei johda tulojen juuri minkäänlaiseen lisääntymiseen, koska saman saa tekemättä työtä, ei ole kovin oikeudenmukainen eikä kannustava.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #97

M.G:"Vatt:n muistio löytyy.."

Ehken vaan osannut etsiä. Toki 73 sivuisen pdf-tiedoston kahlaamiseen ei oikein oma halukkuuteni riitä. Alkaa muutenkin kuulostaa hieman Pylkköseltä, eli graafeja ja tilastoja laitellaan aina kun kyse siitä että "köyhän tarttis saada jotain".
Näitä edellä mainittuja voidaan aivan varmasti käyttää ihan mihin tarkoitukseen hyvänsä ja niillä myös voidaan osoittaa ihan mitä hyvänsä.

Ihan noin omaan kokemukseeni perustuen, niin näitä juttuja täällä kommentoin ja itseäni useinkin esimerkkinä käyttäen.
Olin esim. 2015-16 töissä noin 900n nettopalkalla(puolipäiväisenä), silti se kannatti verrattuna siihen alta 600n sadan työttömyyskorvaukseen.
Nyt olin viime vuoden puolella puoli vuotta ja palkkana 1699€/brutto..kannatti vielä paremmin. En toki ole yksinhuoltaja, eikä enää perheessä asuvia lapsia. Kuitenkin itselläni on kyllä aina tulot kasvaneet kun töissä olen ollut verrattuna siihen mitä työttömänä saanut.
En siis edelleenkään allekirjoita tuota väitettä, että työttömänä sama kuin töissä. Lisäksi kannattaa muistaa se eläke, korvauksista se ei juurikaan kasva.
Ja kuten olen pylkköselle useasti ehdottanutkin, niin meidän sossupummien ja luusereitten joukkoon vaan, kyllä tänne mahtuu uusia tulijoita.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Pienituloiset, työttömät, köyhät, rikkaat, laiskat, nuoret maalaiset ja kaupunkilaiset.

Joissain noiden joukossa on se yksilöllinen ihminen.

Paskaaks siitä, kun kerran viisari näyttää, että tulot on kasvaneet, niin lopeta tupakointi, ryyppääminen ja pleikkarilla pelaaminen, sillä puheenvuoron viisaiden mukaan tää on sun syytä.

Ei mitään yksilöllistä kohtelua, vaan kaikki löytyy käyristä. :)

Pekka Pylkkönen

Mitenköhän toimintakykyinen eduskunta mahtaisi olla kun jokaisen suomalaisen asiat pitäisi käsitellä siellä yksilöllisesti, ehkä vielä kuukausittain sillä tilanteethan voivat muuttua? Tai jos asioista päätettäisiin pelkästään ritalalaisittain fiilispohjalta ilman käyriä ja lukuja?

Käyristä löytyy iso kuva. Omalla lompakolla voi sitten harrastaa yksilöllisyyttä eduskunnan armeliaasti suomissa rajoissa.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

P.P:"Käyristä löytyy iso kuva".

Laittaisit edes linkin noihin käyriisi. Kuten eräs kommentoija täällä totesi, ei kait voi olla tarkoituksena että lukija alkaa haeskella niitä. (jos siis edes niihin käyriin, mitä jutussasi esität).

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Arvostelet Hesaria uskomattomasta dramatisoinnista. Kuitenkin hyväksyt itsellesi samanlaisen toiminnan suoranaisella vihalla lisättynä.

Kommenttisi blogissani:
"Höpsis. Ihminen joka välittää liian pienistä tuista ei yksinkertaisesti ansaitse mitään. Jos ei niin yksinkertaista asiaa osaa kuin kiitoksen sanomista veronmaksajille, joutaakin kuolla nälkään. Se on sitä aitoa oikeudenmukaisuutta."

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Vastaus kommenttiin 19

"Ovatko tuet sitten liian pienet? Tänä vuonna aikuisen ihmisen yleiset elinkustannukset ovat 609 €/kk, johon sitten päälle asumiskulut ja muut erityiset kulut, miinus omavastuut."

En tiedä mistä hatusta näitä höpö höpö juttuja vedät, mutta totuudenkanssa niillä ei ole mitään tekemistä.

Perustoimeentulotuki sisältää tuen perusosan sekä muut perusmenot.Hyväksyttävät asumiskustannukset, sähkö, vesi, kotivakuutus, sairaanhoito, reseptilääkkeet. Muut kulut henkilö maksaa perusosan määrästä.
Vuoden 2019 alusta indeksillä tarkistettu yksin asuvan aikuisen henkilön saaman perusosan määrä olisi siten 497,29 e/kk euroa.

Yksin asuvan hyväksyttävien asuniskustannusten enimmäismäärä on kotikaupugissani 515€/kk Mikäli asumiskustannukset ylittää tuon 515€ maksaa yksinasuva erotuksen tuosta 497,29€ Perustoimeentulotuesta. (Helsingissä enimmäis asuinkustannus on 675€)

https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

https://www.kela.fi/documents/10180/0/Asumismenot+...

"Itselläni on hyvätuloisia tuttuja, joiden ruokakulut ovat 100 €/kk luokkaa"

Tällä uskottelet että ihminen voisi elää 3,33€ ruokameno kustannuksilla päivässä...

Avataan vähän näitä realistisia kustannuksia.

Haen tuosta lähikaupasta parillepäivälle aamupalatarvikkeita.
Kevytmaito 1,20€/l 3kpl tomaattia 1€ tuorekurkku 0,80€ lopun kolmekymmentäkolme senttiä olin käyttänyt kun olin ostanut kahvipaketin hintaan 3,80€ joka riittää noin 6-7 päiväksi.

Taitaa nämä hyvätuloiset tuttavat käydä ahkeraan kaikki mahdolliset leipäjonot sekä ruokapankit?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «"Itselläni on hyvätuloisia tuttuja, joiden ruokakulut ovat 100 €/kk luokkaa"

    Tällä uskottelet että ihminen voisi elää 3,33€ ruokameno kustannuksilla päivässä...»

Aivan hyvin. Tietenkin on kiva välillä syödä herkkuja, mutta niistä saakin sitten maksaa. Näitä löytyy netistä vaikka kuinka, missä ihmiset kertovat ruokakuluistaan. 100 €/kk:n pääsevät kuulemma helpolla.

Itselläni on nykyisellään mennyt n. 250-300 €/kk, mutta siinä onkin sitten (aivan liian) paljon herkkuja ja tyyriitä eineksiä.

    «Kevytmaito 1,20€/l 3kpl tomaattia 1€ tuorekurkku 0,80€ lopun kolmekymmentäkolme senttiä olin käyttänyt kun olin ostanut kahvipaketin hintaan 3,80€ joka riittää noin 6-7 päiväksi.»

Kallista ostat, Prismassa kevytmaito maksaa 0,70 €/l.

Jos nyt mennään halpiseineksillä "opiskelijatyyliin": ½ l maitoa 0,35 €, maksalaatikko 1,05 €, lihamakaronilaatikko 1,25 €, puolikas ranskanleipä 0,50 € (näkkileivällä menee samoihin), 10 g margariinia × 6 leipäpalalle, päästään 3,23 euroon. Lisukkeeksi vähän ketsuppia ja aamulla teetä. Tuollaisella olen itse elänyt vuosia, mutta sekin on tietenkin yläkanttiin, kun käytetään eineksiä. Itse tekemällä saa vielä selvästi halvemmalla.

Näitä siis löytyy: Tarkka kirjanpito paljastaa: Olavi, 67, ostaa ruokaa vain 80 eurolla kuukaudessa, kuukauden ruoat satasella (ks. kommenttiosio), Kuukauden ruuat 50 eurolla!, ...

Sen sijaan tälläisiä en ymmärrä mitenkään: Riittääkö 70 euroa viikossa terveelliseen ruokaan? Toimittaja eli kuukauden minimibudjetilla ja yritti syödä hyvin. Miten 70 €/viikossa voi olla "minimibudjetti" jos joillekin se riittää kuukauden??? (Itselläni tuo 70 €/vko on siis normaalia huoletonta törsäystä, mutta toki en välttämättä syö "terveellisesti" eli istu smoothiebaarissa päivittäin rupattelemassa muotitoimittajien kanssa.)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Kallista ostat, Prismassa kevytmaito maksaa 0,70 €/l."

Prismasta ostaminen tarkoittaa auton omistamista ja ylläpitoa vaikka. Pitää tarkastella sen lähikaupan hintaa mihin pääsee kävellen.

Suomessa köyhällä ei mitenkään selvästi ole autoa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #52
    «Prismasta ostaminen tarkoittaa auton omistamista ja ylläpitoa vaikka. Pitää tarkastella sen lähikaupan hintaa mihin pääsee kävellen.

    Suomessa köyhällä ei mitenkään selvästi ole autoa.»

Lähikaupassa hinnat toki nousevat hieman. Asuinalueiden lähikauppoja ovat tavallisimmin esim. S-Marketit, joissa ruokakori maksaa peräti 37,43 € verrattuna Prisman 36,98 €:oon. Ero ei vaikuta merkittävältä.

Polkupyörällä pääsee aika hyvin, kuten itse tein suurin piirtein 35 vuoden ikään saakka, jonka jälkeen veltostuin. Ensimmäisen itse ostamani auton ostin joskus 25-veenä 3500 markalla (600 €), jota äitini käytti viikolla ja itse viikonloppuna. Äitini taisi yleensä maksaa bensat. Nykyisellään pelkkä autovero kyllä lohkaisee aika paljon.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Juu, onhan noita. Tuosta ensimmäisestä linkistäsi voi vaikka napata paljon puhuvan sitaatin: "kun syön lähinnä puuroa, jugurttia, ruisleipää lisukkeineen ja edullisia hedelmiä kuten mandariineja. Jos on koulupäivä (2-3krt/vko) niin sitten syön myös ilmaisen koululounaan:D"

Pääsee tosiaan halvalla, kun syö tasapainoisen ruokavalion mukaan puuroa ja jugurttia. Niin, ja ilmaisen koululounaan...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #53
    «Niin, ja ilmaisen koululounaan...»

Sellaiset tapaukset ja vanhempien luona syövät kannattaa tosiaan karsia. Esimerkkejä jää silti lukemattomia.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Pylkkönen, olet oikeassa. Köyhät ovat tilastojen mukaan kasvattaneet tulojaan enemmän kuin rikkain kansanosamme kun tarkastelujaksona käytetään 10 vuotta.(*

Köyhyys on muuta kuin tulot ja rahan riittävyys. Yksinäisyys, syrjäytyminen, epäterveelliset ruokailutottumukset ja päihdeongelmat korreloivat matalien ansioiden kanssa. On epäinhimillistä puhua köyhyydestä verrattuna köyhimpien maiden köyhyyteen. Myös suhteellinen köyhyys vaikuttaa rikkaassa länsimaassa lannistavasti. Lisäksi absoluuttisesta köyhyydestä kärsivien lasten osuus on lisääntynyt vaikka absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä onkin vähentynyt.

On tietenkin niin, ettei suhteellista köyhyyttä voi ikinä poistaa. Vaikka alita tuloja saavien tuloja kasvatettaisiin kuinka paljon tahansa, aina on olemassa yhteiskunnan alinta tuloa saava joukko. Alimman desiilin tulojen kasvattaminen ainoastaan lisää alimpaan tuloryhmään kuuluvien määrää ja aiheuttaa kollektiivista suhteellista köyhyyttä. Pidän kollektiivisena köyhyytenä tilannetta, jossa kahden tai useamman alimman tulodesiilin välillä ei ole mainittavaa tuloeroa. Kollektiivinen köyhyys syntyy yleensä taantumassa, jossa iso joukko väestöä putoaa lähelle tulojen nollarajaa. Onko tuollainen kollektiivinen köyhyys köyhälle itselleen lohdullista ja lisääkö sellainen passiivisuutta?

*)Köyhät = alin tulodesiili = kaikista tulonsaajista matalinta tuloa saava kymmenesosa
Rikkain kansanosamme = kaikista tulonsaajista korkeinta tuloa saava prosentti
Vertailuvuodet 2007 ja 2017. Vuoden 2018 tulotilasto julkaistaan maaliskuussa.

Pekka Pylkkönen

"Lisäksi absoluuttisesta köyhyydestä kärsivien lasten osuus on lisääntynyt "

Mitä mahdat tarkoittaa? Suomea? Mikä on absoluuttisen köyhyyden raja ja mistä päättelet siinä elävien lasten määrän lisääntyneen?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Meillä kävi oven takana lapsia kerjäämässä.

Kysyivät tyhjiä pulloja tai kolikoita.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #48

Entä sitten? Teimme sitä itsekin lapsena. Yksi mahdollinen keino kerätä fyrkkaa karkkiin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #60

En minä vieraiden ihmisten ovikelloja soittanu ja kerjänny rahaa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #62

Entä sitten? Lapset tekevät eri asioita.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #66

En minä tehnyt tuollaista lapsena.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #67

Minä en saanut hymypoikapatsasta. Joku sai.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245416-tilanne-va...

Tuo artikkeli kuvaa ainoastaan suhteellista köyhyyttä. Luin jostain artikkelin absoluuttisen köyhyyden lisääntymisestä ja leipäjonoista. En löytänyt artikkelia googlaamalla.

Absoluuttisen köyhyyden rajaksi on asetettu se, ettei toimeentulo riitä vaatetuksen, ravinnon ja elämisen hankintaan. Toimeentulotukirajan alle jäävät ovat Suomessa absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella. Kuten tiedämme, toimeentulotuki ei kata kaikkia menoja. Jos esimerkiksi perheen asumismenot ylittävät toimeentulotuen asumismenojen enimmäismäärän, perhe ei saa enää välttämättömimpiä hankintoja tehdyksi. Artikkelissa oli mainittu myös se, että vanhempien kulutustottumukset ja vaikkapa peliriippuvuus voivat aiheuttaa perheelle absoluuttista köyhyyttä, josta erityisesti lapset kärsivät.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Länsimaisessa suhteellisessa köyhyydessä on myös jonkin verran kyse siitä vihasta ja ärtymyksestä markkinataloutta kohtaan, kun siinä pelissä on niitä, jotka jäävät häviölle. Siis joudutaan raatamaan jopa kovemmissa töissä, kuin monin verroin paremmin tienaavat ja palkka on niin huono, ettei jää mitään säästöön. Ranskan mielenosoituksissa on tästä kyse.

Toiset kokevat pelin siitä syystä epäreiluksi, eivätkä hyväksy sitä, koska häviön seuraukset koetaan liian koviksi.

Meillä paremmin toimeentulevilla syntyy tietynlainen ajatusharha, koska tahtomattamme ajattelemme asioita aina jonkin verran omista lähtökohdistamme.

Esimerkiksi minulla on ollut tilanteita joissa olen joutunut ruokaa ostaessani laskemaan viimeisiä kolikkoja taskustani ja nyt on tilanne, jossa tulotaso on ainakin reippaasti yli kolme kertaa minimipalkkojen. Silti työmääräni tuskin vastaa matalapalkalla työskentelevän esim. maahanmuuttajaravintolatyöntekijän työmäärää.

Miksi meidän pitäisi edellyttää markkinataloudessa häviäjien tyytyvän koituviin seurauksiin ja kohtaloonsa?

Lisätty
Tarkistin netistä pienin minimipalkka noin 1200€/kk, siihen verrattuna minulla noin nelinkertainen palkka. Tuskin teen enemmän ja kovempaa työtä. Tosta minimipalkasta ei jää käytännössä mitään säästöön. Pitääkö silloin todeta, että tyytykää osaanne, mikä olisi epäreilua?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jutussa ei väitetty, että Suomen köyhät olisivat Afrikan köyhimpien maiden köyhiä köyhempiä, vaan että osa Suomen köyhistä on köyhempiä kuin KESKIMÄÄRIN Afrikan köyhimmissä maissa elävät. Siis sikäläiset keskiluokkaiset kansalaiset ja keskiluokkaa alkaa nykyään olla miltei jokaisessa Afrikan maassa.

Uskon, että väittämä kyllä pitää paikkansa. Afrikassahan ei ongelmaksi muodostu myöskään talojen ja asuntojen läämityskustannukset eikä välttämättä talvivaatteiden hankinta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kannattaa muistaa että Suomessakin nähdään nälkää että kyllä silloin täytyy olla aika heikoilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Aivan, ja pitää myös ymmärtää, että kukaan afrikkalainen keskiluokkaan kuuluva kansalainen - asuinvaltiosta riippumatta - ei näe nälkää.

Pekka Pylkkönen

Somalian ostovoimakorjattu bkt per lärvi on 550 USD vuodessa. Meinaat että suomalainen pienituloinen joka saa tukia tuosta tuplaten KUUKAUDESSA on köyhempi? Ravistelepa vähän itseäsi.

Kongo 800USD vuodessa. Senegal 2000USD.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No, ensinnäkin BKT per lärvi ei tarkoita BKT per tulonsaaja. Silloin Somaliassa kuusihenkisen keskitasoperheen tulot ovat tuosta laskien noin 3000 USD vuodessa. Kun otetaan huomioon, että hengissäpysymisen ylläpitämiseksi ei tarvita sähköä ja vaatetusta ja peruselintarvikkeet, joita arjessa syödään kaloritarpeen tyydyttämiseksi maksavat ehkäpä vain 10% siitä, mitä Suomen K-Marketissa leipä tai riisi, niin päädymme jo toisenlaiseen kuvaan.

Lisäksi on ymmärrettävä, että Somalian kaltaisissa maissa ei BKT samalla tavalla sisällä kaikkea yhteiskunnassa tehtyä työtä kuin se miltei sisältää Suomessa. Tilastot eivät siis ole täysin vertailukelpoisia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #44

Yleensä kun kehitysmaiden köyhyydestä puhutaan niin pitäisi mennä paikanpäälle asumaan ja elämään vähäksi aikaa, kun voi oikeasti ottaa kantaa. En ole elänyt kehitysmaassa, mutta olen ollut kohtuullisen pitkän aikaa huomattavasti matalamman tulotason maassa kuin Suomi ja elänyt siellä tavallisessa perheessä. Siellä todella vähän tarvitsi rahaa tullakseen toimeen. Vaatteiksi riitti shortsit ja t-paita ja joku takki, jos oli kylmempi ilma ja läpsykkäät jalkaan. Lämmitykseen ei juurikaan kovin paljon kulunut rahaa.

Oleellista onkin välttämättömyyshyödykkeiden hintataso ja asumisen hinta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #51

Joo. Itse olen kyllä temmeltänyt köyhissä maissa. Usein riisiä ja perunaa saa varsin halvalla, mutta mikä tahansa sen ylittävä maksaa sen minkä Suomessakin. Jäätelö, sipsit, netti ja niin eespäin. Asiat jotka ovat itsestäänselviä suomalaisille pienituloisille.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #86

"Jäätelö, sipsit, netti ja niin eespäin. Asiat jotka ovat itsestäänselviä suomalaisille pienituloisille."

Jäätelö ja sipsit nyt on ylellisyyttä mutta nettiä tarvitaan Suomessa asiointiin.

Menee muuten älyttömästi aikaa ja rahaa jos ei ole.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Mistähän mahdollisesti sait 10% hintatason? Itse löysin laskelman jossa ruoan hintataso on puolet suomalaisesta - vuokran osalta tosin puhutaan noin 15%:sta. Sen sijaan esimerkiksi sähkö, vesi jne ovat kalliimpia kuin Suomessa.

Mutta siis tämä on jo niin absurdi keskustelunaihe että oksat pois.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #59

Kehitysmaissa on yleensä kahdenlaiset markkinat likipitäen kaikelle. Ylemmän tason tai keskiluokkaisen tason markkinat ja sitten tavallisen rahvaan markkinat. Niitä hintoja voidaan verrata kumpaankin erikseen, koska nuo markkinat eivät juurikaan kohtaa.

Kun muutin Kiinaan parisenkymmentä vuotta sitten, niin tavallinen duunari tehtaallamme ansaitsi noin 70 dollaria kuukaudessa. Silti he kaikki viettivät aivan normaalia elämää, olivan hyvin ravittuja, heillä oli laaja sosiaalinen piiri eivätkä he kokeneet olevansa taloudellisessa ahdingossa.

No, tietenkään heillä ei ollut omaa autoa eivätkä he illastaneet kansainvälisissä ravintoloissa kristallikruunujen alla eivätkä ostaneet Dioria tai Luis Vuttonia (paitsi feikkimarkkinoilta), mutta sellainen olisi ollut heille toiselta planeetalta olevaa elämää, johon he eivät omaansa verranneet. Ilman muuta suomalaisia köyhiä on paljon ahdistuneemmassa tilanteessa kuin he keskimäärin. Heillä oli omat halvat markkinansa ruokaostoksia varten, joissa hinnat varmasti olivat vain 10% jonkin suomalaisen S-Marketin hinnoista. Pienet viljelijät myivät siellä ruokaa tiskin takaa omilta tiloiltaan. Ei kaikkea voi verrata Suomeen.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #71

"Ilman muuta suomalaisia köyhiä on paljon ahdistuneemmassa tilanteessa kuin he keskimäärin. "

Sait ylipuhuttua. Kaikki me ollaan ihan hemmetin kurjia kun oikein silmiin katsotaan.

Onnittelen kuitenkin erinomaisesta älyllisestä notkeudesta jota köyhyyskuvasi rakentaminen on eittämättä vaatinut. Moisella mielikuvituksella sietäisi ruveta tekemään taidetta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Somalian ostovoimakorjattu bkt per lärvi on 550 USD vuodessa. Meinaat että suomalainen pienituloinen joka saa tukia tuosta tuplaten KUUKAUDESSA on köyhempi?"

Somaliassa ja suomessa on asumismenot aivan erilaiset. Siellä ei pidä maksaa ihmiselle riittävän lämpimästä kopista 550€/kk.

Lisäksi oletat että suomalainen köyhä saisi sitä rahaa aina automaattisesti. Entäs sitten kun elää ilman tuloja, vaikka sen vuoden?

Noin niinkuin vinkkinä suomalaisista pienyrityksistä kolmasosa on sellaisia jotka pitäisi laittaa heti konkurssiin jos menisi ihan tiukimman tulkinnan mukaan mutta Suomi pysähtyisi jos niin tekisi. Pienyrittäjistä löytyy ihmisiä jotka osittain omasta tahdosta ottavat riskiä ja elävät hetken ilman tuloja mutta voi myös olosuhteiden pakosta joutua elämän pitkiäkin aikoja ilman tuloja.

Suomalaisen köyhän voi määritellä vaikka niin, että ei ole likviditeettiä https://fi.wikipedia.org/wiki/Likviditeetti ostaa kaupasta maitopurkkia rahalla tai velaksi joko siksi että ei ole sitä euroa rahaa tai se euron käyttö romahduttaa talouden ja joutuu kadulle asumaan pakkaseen.

Sillä ei siis ole väliä onko ne tulot suuret vai pienet, vai onko 0€/kk tulot vaan kyse on siitä, että onko mahdollista ostaa kaupasta litran maitopurkkia ja asua asunnossa.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Te jotka nyt noita eri tilastojen käppyröitä kumartelette, tässä yksi joka on taas aivan erillainen, Ja tietysti tilastokeskuksen.

"Pienituloisia oli 654 000 vuonna 2017
Pienituloisia henkilöitä oli 654 000 vuonna 2017. Pienituloisten määrä alkoi kasvaa 1990-luvun alkupuolella ja oli korkeimmillaan 728 000 vuosina 2008 ja 2010. Trendinomainen kasvu kuitenkin pysähtyi, ja vuoden 2010 jälkeen pienituloisten määrä on ollut keskimäärin alle 700 000 vuodessa. Pienituloisuusaste eli pienituloisen väestön osuus koko väestöstä oli 12,1 prosenttia vuonna 2017. Edellisenä vuonna se oli 11,5 prosenttia ja vuonna 2008, jolloin se oli korkeimmillaan koko 2000-luvulla, se oli 13,9 prosenttia."

Yksinasuva suomalainen on köyhä, jos kuukaudessa jää verojen jälkeen käteen alle 1 185

TÄSSÄ MENEE KÖYHYYSRAJA
Millainen perhe Pienituloisuusraja, käytettävissä olevat tulot, e/kk
1 aikuinen 1185
1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v 1541
1 aikuinen ja 2 lasta alle 14 v 1897
1 aikuinen ja 3 lasta alle 14 v 2253
1 aikuinen, 1 lapsi alle 14 v ja 1 lapsi 14-17 v 2133
2 aikuista 1778
2 aikuista (vanhemmat) ja 1 lapsi alle 14 v 2133
2 aikuista (vanhemmat) ja 2 lasta alle 14 v 2489
2 aikuista (vanhemmat) ja 3 lasta alle 14 v 2845
2 aikuista (vanhemmat) ja 4 lasta alle 14 v 3200
2 aikuista (vanhemmat) ja 1 lapsi 14-17 v 2371
2 aikuista (vanhemmat) ja 2 lasta 14-17 v 2963
2 aikuista (vanhemmat), 1 lapsi alle 14 v ja 1 lapsi 14-17 v 2727
3 aikuista (esim. vanhemmat ja 18 v täyttänyt lapsi) 2371
4 aikuista (esim. vanhemmat ja kaksi 18 v täyttänyttä lasta) 2963

Suomalainen köyhä on aivan erillainen köyhä kuin Afrikkalainen, eikä niitä voi verrata toisiinsa.
Eihän me verrata esimerkiksi Monacolaista, tai Kuvatilaista köyhää Suomalaiseen käyhään.. Onhan kuitenkin niin että näissäkin maissa on oma "köyhällistönsä"

Lisää toisen laista tilastotietoa.. (Palkansaajien tutkimuslaitos)

Työmarkkinatukea saavan työttömän nimellistulojen kasvua heikentävät indeksijäädytykset työttömyyspäivärahassa. Työmarkkinatuella olevan reaalitulot laskevat molempina vuosina 2018 ja 2019.

Ansiosidonnaista päivärahaa (entinen kuukausipalkka 3005 euroa) saavan työttömän ostovoiman kehitys on ennustevuosina kaikkein heikointa. Reaalitulojen kehitys on vuosien 2012–2015 jälkeen taittunut negatiiviseksi, eikä tähän ole tulossa muutosta vuosina 2018 ja 2019. Esimerkkiperheen reaalitulot ovat vuonna 2019 vain 0,6 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2012.

Työntekijä- ja toimihenkilöperheen sekä hyvätuloisen perheen reaalitulot kasvavat tarkastelujaksolla 2012–2019 keskimäärin 5–6 prosenttia.

Toimihenkilöperheen (vuoden 2018 kuukausipalkat 3938 ja 3150 euroa) reaalitulot kasvavat tänä vuonna prosentin ja ensi vuonna 1,2 prosenttia. Perheen kotitalouskohtainen inflaatio on erityisesti asuntolainojen koron maltillisesta tasosta johtuen ollut matala koko tarkastelujakson ajan: perheen kulutuskori maksaa vuonna 2019 yhtä paljon kuin vuonna 2012.

Hyvätuloisen pariskunnan (vuoden 2018 kuukausipalkat 7130 ja 5887 euroa) käytettävissä olevat tulot kasvavat nopeasti tänä ja ensi vuonna. Perheen ostovoiman kasvu vuosina 2018–2019 on voimakkaampaa kuin muilla esimerkkiperheillä.

Eläkeläispariskunnan (vuoden 2018 työeläke 2060 euroa ja toisen puolison kansaneläke ja takuueläke) käytettävissä olevat reaalitulot eivät juurikaan ole muuttuneet tarkastelujaksolla. Perheen ostovoima on vuonna 2019 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2016.

Nyt itse jokainen voisikin kokeilla elää sillä 487€/kk vaikka vuoden, millä se reilu 400 000 toimeentulotuen saajaakin elää.

Laita kaikki kalliit hilavitkuttimet lukkojen taakse, älä käytä pakastimessasi olevia hirvenliha paisteja, ym herkkuja, laita pois kaikki ruokavarastosi.

Ostat kaikki elämääsi tarvitsevat asiat tuolla 487€/kk Ruuat, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, kodin koneet, autosi huollot, liikkuminen, nettiliittymän ATK laitteistot, kännykät, huvitukset, lomat, läheistesi lahjat, ym.. Jos jotain jää vielä yli niin ryyppää ne tai anna hyväntekeväisyyteen..

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «TÄSSÄ MENEE KÖYHYYSRAJA»

Väärin, siinä menee pienituloisuusraja. Pienituloisuus ei tarkoita köyhyyttä.

Lista on täyttä pelleilyä.

Itse olen tässä hämmästellyt, kun laskennallisesti reippaasti "köyhällä" jää miltei puolet käyttövaroista säästöön. Referenssi: 1 aikuinen ja kaksi lasta, "köyhyysraja" on 1897 €/kk. Sellainen löytyy tuttavapiiristä, jonka käytettävissä olevat tulot ovat vain noin 900 €/kk, eli köyhääkin köyhempi. Siitä kuitenkin jää hänelle kulujen jälkeen noin 450 €/kk säästöön, miinus isommat satunnaiskulut. Ei tarvitse edes ruokajonossa käydä.

    «Nyt itse jokainen voisikin kokeilla elää sillä 487€/kk vaikka vuoden, millä se reilu 400 000 toimeentulotuen saajaakin elää.»

Opiskeluaikoina tuli elettyä noin puolella siitä, millä toimeentulotuen saajana olisi saanut. Ei siinä porskutettu, mutta rahat riittivät aika hyvin.

    «Laita kaikki kalliit hilavitkuttimet lukkojen taakse, älä käytä pakastimessasi olevia hirvenliha paisteja, ym herkkuja, laita pois kaikki ruokavarastosi.»

Onko köyhyyttä siis se, ettei ole kalliita hilavitkuttimia ja hirvenlihapaisteja? Eli köyhyyden poistamiseksi tarvitaan kalliita hilavitkuttimia ja hirvenlihapaisteja kaikille pienituloisille?

    «Ostat kaikki elämääsi tarvitsevat asiat tuolla 487€/kk Ruuat, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, kodin koneet, autosi huollot, liikkuminen, nettiliittymän ATK laitteistot, kännykät, huvitukset, lomat, läheistesi lahjat, ym..»

Lasketaanpa. Ruoat 100, vaatteet 30, hygienia 5, kodinkoneet 20, auton huollot 30 (huom. köyhälläkin pitää olla auto), liikkuminen 0, nettiliittymä 10, atk 20, kännykät 20, huvitukset 150, lomat 100, läheisten lahjat 10. Tekee 495, hitto, ei tosiaan rahat riitä! Kyllähän nyt huvitella ja lomailla pitää, eihän sitä köyhyyttä muuten kestä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Niin... Ei pienituloinen ole köyhä.

Köyhyydessä useinkin on taustalla semmoista kuin vaikka eläminen ilman tuloja, tai talouden romahtaminen eri tavoin joka voi tulla vaikka avioeron myötä. Velkaa noihin liittyy tavallisesti.

Siksi minusta ei pidä liikaa keskittyä etuuksien määrään (eläkkeet, työttömyyskorvaukset jne.) vaan ennemminkin pitäisi purkaa tämä juttu kun kymmenesosa väestöä tarvitsee toimeentulotukea että jos sen saisi yhteen prosenttiin. Tuossa nähdäkseni on asumisen korkeat hinnat vaikuttamassa.

Toinen juttu olisi puuttua tulojen katkeiluun koska tulojen katkeaminen pudottaa ihmisiä kuseen.

Kolmas juttu olisi velkaongelmat. Olen sitä mieltä, että jos ihminen ajautuu maksukyvyttömään tilaan (siis todetaan maksukyvyttömyys) niin kaikki korot, perintäkulut ja ulosottokulut pitäisi poistaa, että maksaa vain pääomaa siinä kohtaa.

Ei sitä rahaa pidä lainata sellaisille jotka eivät pysty maksamaan takaisin, toisin sanoen vastuunsiirtoa hieman luotonmyöntäjille.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Onko köyhyyttä siis se, ettei ole kalliita hilavitkuttimia ja hirvenlihapaisteja? Eli köyhyyden poistamiseksi tarvitaan kalliita hilavitkuttimia ja hirvenlihapaisteja kaikille pienituloisille?"

Pointti tuossa taisi enemmänkin olla se, että monen köyhyysviisastelijan oma empiria vääristyy siitä, miten itse väliaikaisesti pystyy elämään hyvin pienillä menoilla, kun varojen puutetta pystyy kompensoimaan sillä, mitä jo valmiiksi omistaa.

Lasketko muuten tuon 100€ ruokaan yhdelle henkilölle, vai päätitkö samalla vetää oikein kunnolla överiksi ja väittää sen olevan kolmen henkilön ruokakustannukset?

Edit: Millä matematiikalla muuten kahden lapsen yksinhuoltajan käytettävissä olevat tulot ovat 900€/kk?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Pointti tuossa taisi enemmänkin olla se, että monen köyhyysviisastelijan oma empiria vääristyy siitä, miten itse väliaikaisesti pystyy elämään hyvin pienillä menoilla, kun varojen puutetta pystyy kompensoimaan sillä, mitä jo valmiiksi omistaa.»

En toki tarkoittanut, että varastoja pitäisi käyttää. Tosin itselläni ne varastot ovat pääasiassa 0,43 €/kg pikamakaronia ja 2 €/kg riisiä, mikä nyt ei kamalasti tunnu päiväbudjetissa.

Ruoanvalmistukseen toki tarvitaan jotain varusteita, kuten kulho, sekoitin ja jokin paistokulho. Leivinpaperia jos haluaa päästä helpolla. Eivät ole kalliita.

    «Lasketko muuten tuon 100€ ruokaan yhdelle henkilölle, vai päätitkö samalla vetää oikein kunnolla överiksi ja väittää sen olevan kolmen henkilön ruokakustannukset?»

Yhdelle henkilölle. Tosin tuo yksi tuttu arvioi, että heidän 3-henkisen perheen ruokakulut ovat 200 €/kk. Ei tosin laskenut tarkkaan eli voi olla piilokuluja. Sikäli, kun olen joskus syönyt hänen luonaan pikamakaronia (0,43 €/kg) jauhelihalla ja ketsupilla, ymmärrän vähän että se heidän budjettinsa voi olla aivan realistinen.

    «Millä matematiikalla muuten kahden lapsen yksinhuoltajan käytettävissä olevat tulot ovat 900€/kk?»

Esimerkkireferenssi vähän pyöristettynä: työttömyyskorvauksesta ja kulukorvauksesta netto 800 € + lapsilisät yksinhuoltajalisineen 300 € - asuinkulut vuokratuet vähentäen 150 € = 950 €. Perheen tavanomaiset elinkulut 400 €, säästöön jää 450 €/kk, miinus jotkin sekalaiset isommat hankinnat muutama vuodessa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Minäpä tarkoitin. Kah kun aika moni köyhyysviisastelija kätevästi unohtaa siitä omasta kulutarkastelusta, että lihat ja kalat tulevat riistana kavereilta, kasvikset suuren osan vuotta oman pihan kasvimaalta jne. jne. Sitten viisastellaan kuinka pienellä ruokabudjetilla pärjätään, kun kaupasta käydään hakemassa vain vähän vehnäjauhoja silloin tällöin.

Enkä nyt tuota sinun makaroni- ja valkoinen riisi -dieettiäsikään pitäisi sellaisena, jota kannattaa mihinkään vertailla. Kait nyt sentään jonkinlainen ravintosuositusten mukainen ruokavalio ja sen vaatima budjetti on se relevantti vertailukohta? Ihan ilman matalamielistä lässyttämistä smoothiebaareista.

Tuossa laskelmassasi voisit muuten ottaa huomioon, että noilla tuloilla on oikeutettu toimeentulotukeen, jonka pitäisi nostaa käytettävissä olevia tuloja parilla kolmella satasella kuussa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #57
    « Kah kun aika moni köyhyysviisastelija kätevästi unohtaa siitä omasta kulutarkastelusta, että lihat ja kalat tulevat riistana kavereilta, kasvikset suuren osan vuotta oman pihan kasvimaalta jne. jne.»

No ei.

    «Enkä nyt tuota sinun makaroni- ja valkoinen riisi -dieettiäsikään pitäisi sellaisena, jota kannattaa mihinkään vertailla. Kait nyt sentään jonkinlainen ravintosuositusten mukainen ruokavalio ja sen vaatima budjetti on se relevantti vertailukohta?»

En tietenkään tarkoittanut, että pelkkää makaronia ja riisiä pitäisi syödä, vaan että sellaisia on usein varastossa, jolla periaatteessa voisi "huijata" jonkin aikaa. Niiden hinta ei kuitenkaan ole kovin merkittävä aterioissa. Vaikkapa tuolta löytyy paljon hyviä vinkkejä.

Kouluruoka-annos syntyy "reilusti alle eurolla" ja kouluissahan tiedetysti pyritään noudattamaan ravintosuosituksia. Sellaisia sitten kolme päivässä niin se on siinä.

Toki aikuisten ja miesten kulut voivat olla lapsia ja naisia suuremmat, jne.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #58

"Sellaisia sitten kolme päivässä niin se on siinä."

Ravintosuosituksissa suositaan 5x päivässä syömistä pieniä aterioita ja sitten se, että suurkeittiössä on enemmän volyymiä että se painaa hintoja alas.

Ruoka on asumisen jälkeen suurin meno köyhillä. Ja menee siihen, että ruoasta säästetään kun ei siihen ei oikein raha riitä.

Käyttäjän SeppoMakkonen kuva
Seppo Makkonen

Tulipa luettua koko ketju. Onnitteluni, olette kaikki kansanedustaja ainesta. Vaalit on kohta, nyt äkkiä puoluetoimistoihin, kyselelemään mahdollisuutta ehdokkaaksi. Ihan sama minkä puolueen. Jos rohkeus riittää, voihan sitä asettua ehdokkaaksi myös puolueiden ulkopuolelta. Wow kyllä ihminen on viisas, tähän ei eläin pysty.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Jumalauta kun on huikeaa paskaa.

Täällä "It-asiantuntijat" maha täynnä neuvoo persaukisia, kuinka 100€ riittää ruokaan kuussa... ja sen pitäisi riittää kuukausi kuukauden perään... vuosi vuoden perään.
Voi alkaa makarooni pursua korvista, jos ei sitä ennen kuole johonkin puutokseen.
Toisaalta... mitäpä siinä häviää jos joku pummi kuolee.

"... no minäkin syön makaroonia 22senttiä pussi... neljä vuotta putkeen... se tosin hidastaa vähän aivotoimintaani, mutta sen varmaan huomasitkin..."

Toinen huutaa kuinka köyhien rahat mennee viinaan ja tupakkaan, kun pitäisi ostaa niilläkin euron silmälasit ja kiittää nöyrästi veronmaksajaa siitäkin eurosta.
Jos ei onnistu, niin kuihtukoot pois... kuka niitä pummeja kaipaa.

"Teoriassa 3€ päivässä riittää... kerran yx kummin kaiman kämppäkaverikin eli satasella vuoden.... helposti... söi mararoonia."

Kyllä huomaa kuinka kunnon liberaalit ajattelee kansan parasta...siis sen hyväosaisen kansan.

"Mene ja hommaa vitosen kännykkä....
vittuakos pummit mitään älypuhelimella tekee, etsiköön töitä polkupyörällä ympäri suomea, ne mitään nettejä siihen tarvi.
Jos ei töitä löydy, niin kuihtukoot pois"

Kuinka voi ihminen olla kujalla.

Pekka Pylkkönen

Melkoista hirnuntaa. Totta vitussa ihmisen pitää osata sanoa kiitos jos toinen painaa duunit sen puolesta.

Ja on kyllä mennyt melkoiseksi kelapummin röyhkeys jos edullinen peruskama ei riitä vaan vaan tavara pitää saada luksusmerkeistä toisten maksamana.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Vitut kyse ole mistään luxusmerkeistä.

Kyse on siitä, ettei kukaan elä satasella kuussa kuukausi toisrn perään... sairastumatta.

Sinulla Pylkkönen ei ole juttujen perusteella MITÄÄN käsitystä persaukisen elämästä...ainoastaan täysin tuulesta temmattuja teorioita.

Edes kukaan huuhaa tutkija, joka näitä asioita tutkii ei ole niin tyhmä että syyttäisi syrjäytymisestä tai köyhyydestä itse asianosaista....kuten sinä.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen Vastaus kommenttiin #77

Ja miksi kuvittelet minun olevan ahne?

Sinähän se tässä liberaali ole, etjä kenellekään mitään omistasi antaisi.

Minä olen ikäni töitä tehnyt ja valittamatta veroni maksanut.

Minulle ei ole ongelma jos veroistani hyötyy joku heikommin menestyvä.
Sinä se ahne olet ja huolissasi jos joudut pienen osan tuloistasi antamaan sellaiselle jolla ei mitään ole... ja vielä haukut heitä sossupummeiksi.

Rehellisesti sanoen toivoisin sinulle muutaman vuoden työttömyyttä kelarahoilla... oppisit sinäkin ettei kaikki hyvinvointi olekaan niin itsestäänselvää.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #78

Ruikutat tässä siitä että persaukinen joutuisi tyytymään halvemman luokan älypuhelimeen ja silmälaseihin. Osta toki mädät omput vaikka kaikille, ihan se ja sama. Sen kun teet, siitä huolimatta ihanimmat lajitoverit rupeavat sinulle siitä vittuilemaan. Koska kiitollisuus tai tyytyväisyys ei vain kuulu vittumaisimpien kelayksilöiden elämään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #77

Minulla on myös kokemus persaukisuudesta ja en ole varma kuinka moni muu köyhyyttä oikeasti ymmärtää.

Jos on likviditeettiä ostaa ruokaa, ei ole oikeasti kokenut köyhyyttä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suomessa talous ei toimi niin, että "mitä enemmän työtä sitä enemmän rahaa".

Se toimii niin, että mitä enemmän rahaa niin sitä enemmän saa rahaa.

Se toimii ihan sieltä pohjalta lähtien. Jos ei ole luottotietoja, ei voi esimerkiksi tehdä hieman kalliimpaa ostosta joka säästäisi rahaa jo vuodessa. Tai ei voi ostaa halvalla ja kerralla enemmän. Jos on toimeentulotuki niin se estää vaurastumisen. Ulosottokin helpompi kuin se.

Tuolle asialle, että ihmisen pitää onnistua vaurastumaan, vaikka vain vähän, on tärkeätä. Muuten sieltä pohjalta nouseminen on hyvin hidasta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Täällä "It-asiantuntijat" maha täynnä neuvoo persaukisia, kuinka 100€ riittää ruokaan kuussa... ja sen pitäisi riittää kuukausi kuukauden perään... vuosi vuoden perään.»

Kyllä se riittää kuukausi kuukauden perään.

Kaivoin nyt kirjanpitoni vuodelta 2005, ollessani 35-vuotias, jolloin olin työttömänä opintojen jälkeen. Vuoden aikana käytin 1324,82 € ruokaan eli noin 110 € kuukaudessa. (Tein tuolloin harjoituksena kaksinkertaisen kirjanpidon, joten pidän laskelmaa varsin luotettavana.)

Ainoa löytämäni ruokakuitti tuolta vuodelta oli hedelmäjogurtti 1,79 €. Arvelen, että siitä sain aamiaisen, lounaan ja illallisen yhdessä Valio Kilomyslin 2,99 € kanssa. Se myslipaketti varmaankin riitti useamman päivän ajan. Vuoden 2004 kuiteissa näkyy paljon tuota Kilomysliä, kalapuikkoja 0,98 €, ranskanperunoita 0,59 €/450 g, maitoa 0,89 €/l, usein herkkuna hampurilaisia 0,98 €, ranskanleipää 0,68 €, lihamakaronilaatikkoa 1,89 €, jne. Monet noista ovat nykyään jonkin verran halvempia; Kilomyslin hinta on ollut tuon 14 vuoden ajan täsmälleen sama!

Mahtui siihen ruokaan välillä sipsejä, pizzaa, makeisia ja erityisesti pannukakkuja. Pitkään elin yksinomaan pannukakuilla, mitä tein pari-kolme päivässä. Kananmunat, maito ja jauhot eivät juuri maksaneet, päälle hilloa. Välillä söin lähes yksinomaan jäätelöä. Litran vaniljajäätelö maksaa tänä päivänä 0,91 € ja kyllähän siinä on energiaa, rasvaa ja proteiinia ainakin puoleksi päiväksi.

Vaatteet 137 € vuodessa, puhelin 50 €/kk, jne. Kuukausittaiset menot bensoineen (mutta ilman auton hankintaa ja vuokraa) noin 347,25 €/kk.

Tein tuolloin tarkkaa kaksipuolista kirjanpitoa, koska tilanteeni oli varsin tiukka, koska Kela oli väärin perustein evännyt työttömyysturvani (eivät pitäneet jatko-opiskelijaksi ilmoittautumisesta) ja jouduin odottamaan sitä valitusprosessin kautta 9 kk:n ajan. Voitin lopulta. Ostin tuona aikana autonkin 3500 €:lla säästöistäni, joskin äitini käytti sitä suurimman osan ajasta ja maksoi siksi bensat takaisin.

En kuitenkaan tuolloin kokenut olevani köyhä, vaikka kaikin mittarein sitä olinkin. Olinhan aina tottunut vastaavaan elämään. Mihinköhän sekin katosi?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Tein tuolloin tarkkaa kaksipuolista kirjanpitoa, koska tilanteeni oli varsin tiukka, koska Kela oli väärin perustein evännyt työttömyysturvani (eivät pitäneet jatko-opiskelijaksi ilmoittautumisesta) ja jouduin odottamaan sitä valitusprosessin kautta 9 kk:n ajan."

Aika kevyttä tuo vielä.

Kreikassa kun loppui rahat niin siellä tiettävästi ihmisiä kitkutteli vuoden ilman mitään tuloa rahaa. Ei työttömyyskorvausta, palkkaa tai toimeentulotukea.

Köyhyys on sitä kun likviditeetti ei riitä ruokaan. Silloin ei ole säästöjä mistä ostaa ruokaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Hedelmäjogurtti, kilomysli, kalapuikot, ranskanperunat, maito, valmishampurilaiset, ranskanleipä, lihamakaronilaatikko, vaniljajäätelö...

Tämä on varmaan jokin persaukisten käänteisversio sarjasta "olet mitä syöt". Kato jätetään sulta noi kasvikset, vihannekset ja marjat pois, ja laitetaan tilalle vehnäpullaa, sokeria ja transrasvoja, niin hyvä siitä tulee.

Alleviivaa kyllä kohtuullisen hyvin juuri sen pointin, että "halvalla syömistä" on hitusen haasteellista sovittaa "terveellisen syömisen" kanssa yhteen. Kuin myös sen, että Grönroosin kompetenssilla ruoasta ja ravitsemuksesta viisastelu rajoittuu Anna-lehden keskustelupalstaan linkkaamiseen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #90
    «Tämä on varmaan jokin persaukisten käänteisversio sarjasta "olet mitä syöt". »

Tuo ruokavalio oli itselläni kyllä lähemmäs parinkymmenen vuoden ajan, aika lailla riippumatta tulotasosta. Tosin viime vuosina se on siirtynyt kalliimpiin eineksiin, kalliimpaan leipään, juustoon, kalkkunafileisiin, isoihin lohifileisiin pari kertaa kuussa, välillä hedelmiin, jne. Jos ranskanleipä maksoi alle euron, nykyään menee yli kahden euron leipiä. Maksalaatikko on vaihtunut 2,60 €:n pussikeittoihin, jne.

    «Kato jätetään sulta noi kasvikset ja vihannekset pois, ja laitetaan tilalle venhäpullaa, sokeria ja transrasvoja, niin hyvä siitä tulee. Alleviivaa kyllä kohtuullisen hyvin juuri sen pointin, että "halvalla syömistä" on hitusen haasteellista sovittaa "terveellisen syömisen" kanssa yhteen.»

Kasvikset ja vihannekset eivät nyt välttämättä maksa erityisesti. Kaikki juurekset maksavat alle euron kilo, alehedelmät alle euron kilo, kilon pussi pakastevihannesekoitusta 2,30 €, jne. Jos ei kilolla juureksia pärjää päivässä niin on aika kumma. Kalliita ovat lähinnä tomaatit, jotka näin talvisin kasvatetaan kasvihuoneissa.

Normaali "herkkupata" minulla onkin 400 g jauhelihaa noin 2,00 € (tai 400 g suikaleita 2,98 €), purkillinen papuja 0,74 €, 500 g tomaattimurskaa 0,95 €, herkkusieniä 0,55 €, pakastevihanneksia noin 0,50 €:lla, spaghettia tai riisiä ehkä 0,50 €:n arvosta, hinta 5,24 €, mutta tuosta tulee siis ison paistokasarin verran, mikä riittää 2-4 isoa ateriaa, riippuen spaghetin/riisin määrästä. Ruoka on lihan puolesta aika runsas ja raaka-aineista voisi varmasti vielä tinkiä paljon (esim. riisi on kallista, makaroni halpaa).

Vastaava ruokabudjetti siis pätee moniin itseäni parempituloisiin tuttuihini. Itse tekemällä saa hintoja aina alas, varsinkin siis juureksista, joita en itse juuri käytä.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

M.R:"pelkkää asiaa.."

Kiitokset tästä, nauroin kippurassa. Hyvä että joku esittää näille "pylkkäsille" miten idioottimaisia kommentteja esittävätkään.

Käyttäjän dottore48 kuva
Kari Ellimäki

Joku viisas sanoi suunnilleen näin:

"Ei ole häpeä olla köyhä, mutta on häpeä ellei pyri aktiivisesti kohentamaan talouttaan".

Vanhan ajan "aktiivimallia".

Toimituksen poiminnat