pekkapylkkonen

Perustulo ei lisännyt työllisyyttä

Suomen perustulokokeilu toi tietoa mutta ei tuloksia. Työllisyys ei kasvanut, eikä tämän sinänsä pitäisi yllättää ketään, sillä vastaava tulos on saatu aiemmin jo esimerkiksi Kanadassa järjestetyssä perustulokokeilussa. Kanadassa työllistyminen jopa heikkeni hieman.

Perustulokokeiluissa tyypilliset havainnot ovat toistaiseksi olleet:

- työllisyys vähenee tai pysyy ennallaan
- ihmiset suorittavat useammin tutkintonsa loppuun
- ihmisten lääkärissäkäynnit ja sairauslomat vähenevät
- ihmiset hoitavat lapsia kotona pidempään
 

Miten mallia voisi muokata siten, että perustulon positiiviset vaikutukset jäisivät, mutta työllisyyteen saataisiin myös potkua? Pitääkö perustuloon yhdistää keppiä ja porkkanaa jotta sosiaaliturvan kannustavuus paranee?

Sellaista perustulomallia ei pidä viedä eteenpäin joka ei vaikuta työllisyyteen. Koko sosiaaliturvauudistuksen kantavana ajatuksena pitäisi olla se, että yhä useampi suomalainen autetaan tilanteeseen jossa hän voi elättää itsensä sen sijaan että rakennetaan järjestelmää jonka hellään huomaan jäädään hengailemaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (91 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Miten voidaan tietää, etteikö perustulolla olisi positiivista vaikutusta työllisyyteen? Tuo kokeilu toteutettiin hyvin valikoidulla otannalla, jossa oli mukana paljon pitkäaikaistyöttömiä ja porukka on ollut sieltä hankalimmasta päästä työllistää.

Pekka Pylkkönen

Otanta oli nimenomaan satunnaistettu joka on valikoinnin vastakohta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Satunnaistettu hyvin valikoidusta porukasta:

"Kohderyhmä: Suomessa asuvat 25–58-vuotiaat, joille marraskuussa 2016 maksetaan työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea."

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #22

Eli juuri sitä porukkaa, josta löytyvät ne vaikeimmin työllistettävät ja joiden työmarkkina-arvo on heikko. Perustulo ei ole mikään taikatemppu, se tekee työllistymisestä joustavampaa, mutta ei suinkaan nosta kenenkään työmarkkina-arvoa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #36

Kymmemen pistettä ja papukaijamerkki. Toiseksi kokeilu oli liian lyhyt. Olisi ollut kiinnostava tietää mitä olisi tapahtunut jos kokeilu olisi vaikka kestänyt 5 tai 10 vuotta. Olisivatko pitkäaikaistyöttömät pyrkineet parantamaan työmarkkina-arvoaan jaksamisen ja hyvinvoinnin lisäännyttyä vai jääneet niille kantimilleen makaamaan? Nyt näin lyhyellä 2 vuoden kokeilulla vastaus tähän kysymykseen jäi saamatta, sillä perustulolta odotettiin jo lähtökohtaisesti yliluonnollista temppua.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #39

Tuolla kokeilulla, jota perustulokokeiluksi on kutsutta, ei saatu mitään oikea tietoa aidon perustulon vaikutuksista. Se oli selvää alunperinkin, että rahaa saaneet olivat tyytyväisempia kuin vertailuryhmä, jonka piti pärjäilla työmarkkinatuella. Täydellinen nollatutkimus se oli ja toteutettiin vain Keskustan poliittisen näytön vuoksi, että ollaan muka valmiit kokeilemaan. Ainoa, mihin valmiutta riitti oli tietyn rahasumman jako hyvin kapeasta ihmisryhmästä satunnaisesti valituilla henkilöille.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #36

Juu, ei ole mikään taikatemppu, mutta on selvää, että perustulo on ikuinen starttiraha.
Nyt voidaan tietenkin nillittää siitä, että kun "kaikki eivät tartu siihen starttirahana."

Henry

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #36

Mutta hintaa se voi laskea ja sitä kautta parantaa tilannetta työmarkkinoilla. Ilman perustuloa lyhyimmät työpätkät eivät kelpaa oikein kenellekään. Perustulo voisi auttaa tuossa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Parhaassa työiässä olevat työttömät ovat vallan kiinnostava ryhmä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #48

Minun ikäpolvelleni on normaalia tehdä projektiluontoista luontoista silpputyötä ja olla pidempiäkin aikoja työttömänä lyhyiden työsuhteiden välillä. Suurin vaikuttava tekijä kilpailussa on silti edelleen markkina-arvo. Se määrittelee saatko töitä vai jäätkö ilman työhaastattelukutsua. Omaa markkina-arvoa voidaan pitää yllä opiskelemalla ja päivittämällä jatkuvasti omaa osaamista mikäli seon mahdollista. Kilpavarustelussa myös hyvät suhteet, suositukset ja jopa harrastukset sekä muut vapaa-ajan aktiiviteetit tuovat tiettyjä etuja työnhaussa toisiin hakijoihon nähden. Jatkuvasti jokapäivä tulee niin valveilla kuin nukkuessakin mietittyä miten markkinoit itseäsi, miten kaupallista itsesi, mitkä ovat vahvuutesi, mitä voit tarjota ja mikä sinusta tekee ainut laatuisen ja paremman työntekijä kuin muut.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kokeiluun osallistuined määrä oli niin pieni että sillä ei ole voinut olla työllisyyteen mitään merkitystä isommassa mittakaavassa. Pieninkin määrä työkokemuksesta voi olla merkitystä työttömälle itselleen.

Suomelle on vain eduksi se että mitä useampi käy opiskelunsa loppuun asti.

Pekka Pylkkönen

Siksipä vertailua ei tehdä makrotilastoihin vaan verrokkiryhmään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Nopeat ja selkeät johtopäätökset vedät yhden vuoden tuloksista, kun itse tutkimusryhmä päättää raporttinsa seuraavasti:

"Tässä raportissa esitetyt tulokset ovat monilta osin alustavia, eikä niiden pohjalta ole syytä tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista työllisyyteen ja hyvinvointiin. Kokeilun todelliset vaikutukset voidaan luotettavasti raportoida vasta kun kaikki arviointitutkimuksen aineistot – rekisterit, kyselyt, haastattelut ja niiden erilaiset yhdistelmät – on perusteellisemmin analysoitu, ja kokeilua rajoittaneiden poliittisten, institutionaalisten ja aikataulullisten reunaehtojen vaikutukset on arvioitu. Tällöin voidaan sanoa myös jotain luotettavampaa siitä, millaisia vaikutuksia perustulon käyttöönotolla voisi olla yksilöiden työmarkkinakäyttäytymiseen ja hyvinvointiin suomalaisessa yhteiskunnassa."

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Vasta 2017 on käsitelty raportissa eikä voida esim vetää johtopäätöksiä, miten esim parempi mahdollisuus kouluttautua ilman byrokraattisia koukeroita työmarkkinatuelle pudonneiden pitempään työttöminä olleiden kohdalla tarkoittaa myöhempänä työllistymisenä.

Otsikot huutavat samaa laulua "Perustulokokeilun karu saldo: Ei lisännyt työllisyyttä yhtään"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/72fe7c29-436...

Ajankohta ja tulosten vielä kovin rajoittunut määrä herättää kysymyksiä siitä, kuinka tällä haetaan vaikutusta vaaleihin. Tuskin sattumalta kokeilun teettäneen hallituksen pääministeripuolueen "kannustavampi" malli julkaistiin eilen.

Pekka Pylkkönen

Olisi pitänyt lisätä konditionaaleja tekstiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, itse odotan mielenkiinnolla laajempia tuloksia.

Toisaalta saatuja alustavia tuloksia voi ajatella myös toisin päin:

Samaan aikaan hallituksen toteuttamat "kannustavat" toimenpiteet verrokkisryhmään eivät ole johtaneet yhtään sen parempaan työllisyyteen. Aktiivimalli ei ole toki mukana, kun kyseessä on 2017 tulokset, mutta jo silloin käytetyt kyllä.

Tuloksena ollaan kuitenkin saatu merkittävästi parempi hyvinvointi ja mm usko työllistymiseen pitemmällä aikavälillä.

Kumpaa sitten halutaan? Sama työllistymistulos huonommin voivilla työttömillä vai parempaa hyvinvointia ja sitä kautta todennäköisemmin paremmat tulevaisuudennäkymät ja vähemmän ongelmia?

Riippunee osin siitä uskooko keppiin vai porkkanaan.

Samaan tavoitteeseen voidaan päästä eri teitä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Hyvä kysymys. Itse uskon että sama hattu ei sovi kaikille. Perustulo varmasti aktivoi yksiä ja passivoi toisia. Pitkällä aikavälillä nimenomaan työllisyys on voimakkaimmin yhteydessä hyvinvointiin, syrjäytymisindikaattoreihin sekä esimerkiksi terveydentilaan.

Edit. Perustulokokeilu ei osunut ansiosidonnaista saaviin joiden kohdalla aktivointitoimenpiteet ovat aina tehokkaampia.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Perustulokokeilu todistaa, että niitä palkallisia töitä ei todellakaan ole kaikille. Tässä taloudellinen kannustin oli suurempi kuin muilla, mutta ei se loihdi niitä työpaikkoja tyhjästä. On todella hullua kuvitella, että perustulo synnyttää työpaikkoja. Minusta se ei voi olla PERUSTULON tavoite. Kyllä työllisyyden parantamiseen tarvitaan muita keinoja.

Pekka Pylkkönen

Mitään tuollaista se ei tietenkään todista. Perustulossa on useita keskenään kilpailevia vaikuttimia. Yhtä se aktivoi koska tulot lisääntyvät, toista se passivoi koska kontrolli ja sanktiot vähenevät.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Jos perustulo olisi jokseenkin pysyvä, sillä olisi nähdäkseni myönteinen vaikutus yrittelijäisyyteen.

Suomessa kun on yrityksen perustaminen helppoa mutta ihmisten riskinsietokyky on vaihteleva. Tosiasia on, että starttirahat ei mihinkään riitä vaan keskeinen asia mitä yritystä perustava tekee on ensisijaisesti rahoittaa oma eläminen ensimmäiset 3v että tulee riittävästi liikevaihtoa että siitä voi ottaa rahaa ulos palkan maksua tai osinngon jakoa varten.

Tällä hetkellä yrityksen perustamisessa on aika korkeat riskit (1/3 failaa, 1/3 jää ikuiseksi startupiksi), että ihmiset usein ennemmin nostavat työttömyyskorvausta kuin perustaisivat yrityksen.

Minusta olisi parempi, että työttömät perustaisi yrityksen mitkä tekisi jotain vaikka nostaisivatkin jotain päivärahaa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #32

Kehitin kaverin kanssa "suomen kielen opetusohjelmaa maahanmuuttajille."
Tarkoitus oli säästää huomattavia summia verorahoja. Sitä tietsikka-työtä en olisi voinut tehdä työttömänä, eläkeläisenä kylläkin.
Lyhyesti: Kiersin laillisesti tämän 'Ei saa-tehdä' työttömänä ollessani.

http://opimme.weebly.com

Perustulolla olisin voinut kehittää järjestelmää hamaan tappiin. Nyt siirryn tekemään samantyyppisen kohteena toinen kieli ja kohderyhmänä suomalaiset.
Olen jo eläkkeellä ja minulla on siis "ikuinen starttiraha" eläkkeen muodossa.
Olen myös jättänyt jälkeeni Kielto & Kyttäys-Suomen ja muuttanut maailmalle.

Henry

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #42

Oikeastihan työkkäri ei tule kotiisi katsomaan mitä teet läppärilläsi tai sorvillasi. Vaikka olisit työtön. Ei se työkkärin kontrolli ulotu kuin aivan pinnalle.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #72

Siinä on muutama ongelma:
- Et toimi yhteiskunnan (sika)normien mukaan.
- Et voi etsiä itsellesi yhteistyökumppaneita, et esitellä tai testata tuloksia jne.

Henry

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Näkemyksiemme sijaan kannattaa jatkaa pienimuotoisia kokeiluja. Kaksi vuotta lienee ihan fiksu aika.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Et taida Pekka lukenut tai avannut ollenkaan, vaan toteat ja viittaat Kanadaan, joka oli siihen aikaan ihan erilaista ja ei voida verrata Suomeen, joka taas on ihan eri kulttuuri ja verotukset yms.

Aikamoista suoraa mutkaa teet.

Minä alan nyt rauhassa lukemaan näitä alustavia tuloksia lukemaan. MAALISKUUSSA meidän pitäisi saada 1. vuoden perustulokokeilun tuloksia luettavaksemme.

Sinä vain tuomitset suoralta kädeltä.

Pekka Pylkkönen

En tuomitse vaan pidän koetta hyvänä. Toivon että kokeiluja järjestetään eri parametreilla lisää, sillä testaaminen small scale on huomattavasti parempi tapa saada tietoa kuin teoreettinen pohdiskelu toimistossa pullaa syöden.

Lähinnä pohdin että millaisia lisävirityksiä malliin ehkä pitäisi tehdä jotta tavoitteet toteutuisivat laajemmin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@10. Lisäviritykset olisi pitänyt olla alunperin siinä perustulokokeilussa vähintään 10 000 otosta, mutta hallitus tarjosi rahaa vain 2000 otokseen, joka tarjoaa liian suuria heittoja suuntaan tai toiseen.

En tiedä, että oliko taustalla sellainen yritys kertoa, että eipä se toiminut ja jatketaan vanhalla systeemillä? Sen pidemmittä, alan katselemaan rauhassa alustavat tulokset (hatarat tiedot), että mitä saatiin selville.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #14

Kokeilussa on myös toinen mutka:
Mitä olisi tapahtunut, jos samalla paikkakunnalla olisi näitä perustuloa saavia enemmänkin? Tarkoitan siis yhteistyön ja -ideoinnin mahdollisuuksia.

Henry

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Etenkin kun tässä ei nähtävästi hävitty mitään.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Kiintoisia kommentteja. Denialistit rientävät kilvan epäilemään tuloksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Esimerkiksi itse lainasin suoraan tutkimusryhmän omaa kantaa kohdassa #3.

Ovatko tutkimuksen tekijätkin itsekin denialisteja?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Raportista voi valita omaa agendaansa palvelevat palat ja jättää sen vastaiset huomiotta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #25

Niin, sinähän ensi leimaat kritisoivat denialisteiksi, jonka jälkeen luot kuvaa siitä, että valikoin palat jotenkin jättäen muut huomiotta.

Yhtään faktaahan nämä kommenttisi eivät sisällä, haluat pelkästään herättää epäilyksen kommentoijien tarkoitusperistä. Ad hominem ja silleen..

Laitoin linkin tutkimukseen ja sieltä voit sitten koittaa katsella lisää faktoja. Ko poiminta oli raportin lopputiivistelmästä, mikä antaa olettaa tekijöiden haluavan terottaa tätä asiaa sen lukijoille.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä juttua aiheesta tältä päivältä Kauppalehdestä:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/beb4e875-e20...

"Perustulokokeilun alustavat tulokset osoittavat, ettei järjestelmä lisää työllisyyttä. Sen sijaan perustuloa saaneiden kokemus omasta hyvinvoinnista on selvästi verrokkiryhmää parempi."

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@15. Omasta mielestäni ei ole suotavaa, että fanitat oman konsernisi sivustoja? Se on mainostamista.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Onkohan kukaan miettinyt sitä vaihtoehtoa, että mitäpä jos perustulo olisikin määritelty lakiin esimerkiksi maksimissaan 3-5 vuodeksi per jokainen suomalainen 18 vuodesta 65 ikävuoteen välillä.

Siis laissa olisi oikeus käyttää tuo määrä perustulovuosia (esim. 600 e/kk/netto + vuosittaiset indeksikorotukset), ja sitten jokainen voisi itse omasta tilanteestaan katsoen valita sen ajankohdan milloin käyttää nuo omat perustulovuotensa.

Eli voisi perustuloa nostaa opiskellessaan, työttömyysjaksojen ja vanhempainvapaiden tai asevelvollisuuden tms. jaksojen aikana. Valinta olisi vapaa ja kun vuodet olisivat käytetty, niin that's it.

Tämä ei tietenkään poissulkisi pääsääntöisesti muuta tukipolitiikkaa, vaan tämä järjestely otettaisiin siihen oheen niin, että kun tulot nousevat tiettyyn rajaan asti, annettu perustulo leikkautuukin pois.

Ja ne henkilöt, jotka eivät ole käyttäneet näitä perustulovuosia kokonaan, saisivat eläkkeensä päälle jonkun palkkion "hyväkuntoisuudestaan ja työnsankaruudestaan"

Mitäpä tuumitte tästä?

Tässä olisi yhdistettynä keppiä ja porkkanaa ;)

Pekka Pylkkönen

Mietin itse ihan samaa. Mitä siitä seuraisi jos perustulon voisi valita rajatuksi ajaksi? Luultavasti moni käyttäisi sitä suunnitelmallisesti esimerkiksi opintojen tai yritystoiminnan alun rahoittamiseen. Mutta mitä muuta?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse mietin jotain semmoista, että perustulo voisi katketa jos oman yritystoiminan liikevaihto mahdollistaa elättämisen tai saa säännöllistä palkkatuloa.

Tuo pitäisi olla siihen missä on epäsäännöllinen tulo että saisi turhat byrokratiat pois.

Nythän melkoisen suuri osa suomalaisista nostaa jotain työttömyyskorvausta tai vaihtoehtoisesti tekee epäsäännöllistä silpputyötä että tulo ei ole tasaista. Lisäksi myös osatyökykyiset joista hyvin suuri osa on työttöminä tai eläkkeellä ja he eivät saa tehdä "vähän työtä" menettämättä tuloja.

Tasainen mutta pieni tulonsiirto on nimittäin taloudellisesti parempi kuin hieman parempi tulotaso epäsäännöllisellä tulolla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuossa mallissa perustulo olisi järkevintä käyttää heti ja kokonaan peruskoulun jälkeen toisenssteenopintoihin mikä olisi tärkeä sijoitus tulevaan elämään. Valitettavasti on jo tätä päivää että työelämä on pirstoutuneita, nuoret tekevät pätkätöitä ja ammattia vaihdetaan elämän aikana ainakin 7 kertaa.

Kirjoitin täällä Puheenvuorossa jo aiemmin perustulon vaikutuksesta nuorten opiskelumotivaatioon: http://danielmalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2690...

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Miksi perustulon pitäisi lisätä työllisyyttä?

Itse ajattelen niin että perustulon tarkoituksena on säästää valtion ja kuntien menoissa, koska tolkuton paperien pyörittäminen ja lomakesota loppuisivat lähes kokonaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pekka, ihan hyvä näkökanta jo pelkästään tuokin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#18:
Paitsi että menoissa ei säästettäisi koska paperin pyöritys ei loppuisi ellei eniten työtä vaativista harkinnanvaraisista tuista kokonaan luovuttaisi. Ja sehän ei suinkaan ole tarkoitus. Esimerkiksi Kelan budjetista etuusmenojen osuus on 97 %, joten ei niillä hallintomenojen poistolla kovin suuria etuusmenojen lisäyksiä katettaisi vaikka niistä päästäisiin kokonaan eroon.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Perustulon tarkoituksena on (tulisi olla) päästä eroon niistä harkinnanvaraisista tuista, joiden ympärillä 97 % Kelasta ja sen hallintomenoista pyörii.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #28

#28:
Onko niin, että näkemyksesi mukaan poistuisivat mm. opintotuet, asumistuet, toimeentulotuki, työttömyysetuudet, sairaudesta aiheutuvat tuet, sairauspäivärahat ja korvaukset sairauden aiheuttamista ansionmenetyksistä, vammaistuet ja kuntoutustuet. Tämä ei toki ollut mitenkään kattava esitys harkinnanvaraisista tuista.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

On tuossa myös tietty oikeudenmukaisuus kun systeemi on yksinkertaisempi ja säännöt samat kaikille niin ei tule sellaista eriarvoistamista että joku saa enemmän siksi kun tietää mitä voi hakea ja milloinkin.

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen

Olen ihan 100% varma siitä että perustuloa ei Suomeen koskaan tule, vaan ensi vaalikaudella aloitettava sosiaaliturvan uudistus tulee johtamaan vastikkeelliseen sosiaaliturvaan. Onhan demareillakin siitä oma versionsa. Eli suomeksi sanottuna: jos et tee tiettyä määrää (pakko)työtä niin et saa myöskään rahaa centin centtiä. Jonkinlainen yksilökohtainen harkinta siihen voi tulla työn laadun ja määrän suhteen mutta peruslähtökohta on, (savolaisittain väännettynä) että "nou wörk nou mani".

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@21. Jaa, että brittien Universal Credit on erinomainen lääke ratkaisuun, joka on siellä johtanut yhä suurempiin ongelmiin ja valmista ei ole vieläkään kuin vuonna 2023?

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen

En todellakaan ole Universal Creditin tai muunkaan tyyppisen vastikkeellisen sosiaaliturvan kannattaja, päin vastoin. Olen vaan varma siitä että sellainen järjestelmä meillekin valitettavasti tulee.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala Vastaus kommenttiin #27

Ja se perustuu ankaraan luterilaisuuteemme.

"Otsasi hiessä pitää sinun leipäsi syömän"

Tuskanhikikin riittää. Tai pelosta ja kauhusta nouseva kylmä hiki. Se kuuluisa kylmä rinki takapuolen ympärillä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #29

Enemmän leipureita tarkoittaa enemmän leipää. Käsittääkseni moni täällä on vaatimassa enemmän leipää, joten kai se olisi ihan oikein että viedään jauhopussin äärelle sen sijaan että kannetaan jonkun toisen leipomat leivät kotiin. Se toinenhan voisi haluta pitää itse leipomansa leivät.

Siikalailainen moraalittomuus on vain käytännössä kaikille haitallista.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #33

"Käsittääkseni moni täällä on vaatimassa enemmän leipää, joten kai se olisi ihan oikein että viedään jauhopussin äärelle sen sijaan että kannetaan jonkun toisen leipomat leivät kotiin."

Ennemminkin ihmiset haluavat taloudellisen turvan että ei kuole nälkään ja että ei tarvitse ottaa riskiä nälkäkuolemalle jos on jauhopussin äärellä.

Kannattaa muistaa tämä mielettömyys, että jos ihminen nostaa Kelan työmarkkinatukea ja saa työtä vaikka muutaman satasen edestä niin siltä viedään toimeen tulo kuukausiksi selvitysten ajaksi.

Tuohan tarkoittaa sitä, että on helposti parempi olla tekemättä mitään jos talous on jo niin tiukilla että ei pysty olemaan katkoksia. Se nyt on aika mieletöntä että työn vastaanottamista varten pitäisi ottaa jotain kallista pikavippiä mikä vie työn vastaanottamisen tulot.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Taloudellista turvaahan saa tuossa leipomolla sitä leipää. Jos haluaa jotain, onko valmis näkemään sen eteen vaivaa?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #51

"Taloudellista turvaahan saa tuossa leipomolla sitä leipää."

Pointti on että ei saa.

1/3 yrityksistä failaa
1/3 jää ns. ikuiseksi startupiksi kitumaan. Suunnilleen järjetöntä työntekoa, stressiä, terveyden menetystä ja köyhyyttä.
1/3 onnistuu

Yrityksen perustaminen on helppoa suomessa, purkaminen ei niinkään.

Yrityksen perustaminen tarvitsee myös sen, että löytyy rahoitus ensimmäiselle 3v ajalle omalle elämiselle, koska yrityksen liikevaihdon kasvu vie aikaa ja alussa raha menee siihen itse yrityksen pyörittämiseen. Starttiraha kattaa 6kk, ehkä 12kk. Siinä on 2..2.5 vuoden elämisenkulut jäljellä. Tavallisesti tuohon lasketaan joku luottokortilla eläminen.

Yrityksen perustaminen tarvitsee vähintään sen 2500€ alkupääoman, että jos sitten on luottokortilla se paritonnia niin siitä voi vähän laskea paljon pitää tonneja kerätä kun on se 2500€ osakepääoma, 3v elämisen kulut vähennettynä 6kk starttiraha ja 2000€ luottokortti. Toki sitten muut hankinnat mitä yritykseen voi tarvita. Voi tarvita lisäksi paljon velkaa missä itse takaajana.

Eli jos elää 500€/kk niin käytännössä 13000€ säästöjä + 2000€ luottokortti.

Tämä myös laskettu niin, että yritys on huolella valmisteltu, mihin menee helposti yksi vuosi työn tai työttömyyden ohella. Siinä on aika paljon duunia.

Kuinka monta tonnia on siedettävä määrä olla pakkasella jos yritys epäonnistuu?

Semmoinen juttu, että riskinsietokyky on yksilöllistä ja sitä on enemmän jos on talous on varmemmin turvattu. Kuinka monella on taloudellisia edellytyksiä kokeilla yrittäjyyttä Suomessa?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #33

Leipuri tarvitsee tuloja leipoakseen leipää, asiakas tarvitsee tuloja ostaakseen leipää. Ei leipurit ilmaoseksi leipää anna vaikka kaikki työttömät nyt alkaisivat palkatta leipomaan leipiä. Jostain sen rahankin on tultava.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #45

Niin leipurilla on hieman toiset lähtökohdat kuin esim. tietsikkatöitä tekevällä tai Arduino-keksintöjen pykäämisessä.
Pointti on se, että työtön saa tehdä ja voi aika nopeastikin kehittää harrastuksestaan ammatin tai ainakin kasvavan sivutulon.

Henry

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #33

"Siikalailainen moraalittomuus on vain käytännössä kaikille haitallista."

Mielestäni moraalittomuus on tullut yhteiskuntaan siinä kohtaa kun tästä tullut rahaa palvova vakuutuskuori yhteiskunta.

Pieni osa väestöä on sijoittajia jotka laskee tuottoa ja riskiä ja on jokseenkin turvassa kun on pääomia jotka vie stressiä. Voi tehdä rationaalisempia päätöksiä.

Pieni osa väestöä on köyhää ja kyykytettyä, laskevat 10 senttisiä kaupassa että saako ostettua ruokaa.

Enemmistö elää _hyväuskoisesti_ ja optimistisesti että Suomi on toimiva ja reilu paikka, opiskelevat ja käy työssä mutta ovat jokseenkin pihalla riskeistä ja siitä miten byrokraattinen ja euroja laskeva yhteiskunta meillä on.

Jos enemmistö menettää tuon optimismin ja alkavat laskea tuottoa ja riskiä kuten sijoittajat tekevät, (mihin heillä on toki täysi oikeus) niin se olisi tuhoisaa.

Tästä syystä minusta systeemiä pitäisi viedä sellaiseksi, että työn vastaanottamisen, työn antamisen sekä yrittämisen riskiä madalletaan ja se pitäisi tehdä ennen kuin enemmistö menettää optimismin.

Jonkinlaista perustulomallia tuo ihan selvästi vaatii mutta minkälaista niin se on epäselvää. Ja noin niinkuin talouden kannalta, se ei tosiasiassa ole väärin että rahaa jaellaan vaikka työtä ei tekisi. Kyllähän sitä on valtiolla myös vapaus kerätä pois. Kuitenkin turhan työn tekeminen tuhlaa enemmän resursseja kuin se että ei tee mitään tai opiskelee.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #60

Joku on puhunut myös perustyömallista, jossa yhteiskunta tarjoaa sosiaaliturvan sijaan minimipalkkatyön ja ne jotka eivät pääse vapaille markkinoille, tekevät sitten niitä. Eikös sekin ole aika reilua? Kaikista pidetään huolta mutta kaikki myös osallistuvat.

Nyt esimerkiksi lumitöitä olisi joka työttömälle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #63

Miksi ei, mutta siihen pitäisi sisältyä valinnanvapaus tarjolla olevista työpaikoista. Pakkotyö olisi nimittäin Suomen perustuslain ja ihmisoikeuksien vastaista( https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoi... ). Tässä tosin tullaan siihen ongelmaan, että miksi kukaan enää tekeisi matalapalkka töitä jos valtio tarjoaa helpon mahdollisuuden minimipallkatyöhön joka kuitenkin on enemmän kuin mitä matalapalkka töistä voisi tienata. Lisäksi jää avoimeksi kysymykseksi, että kuka rahoittaa kaiken työn. Oltaisiinko veroja valmiita nostamaan jotta kaikille saataisiin luotua työpaikkoja? Tämä toki on vain yksinkertaistettu teoreema, mutta hyviä pohdintoja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #66

Työttömillä on velvollisuus ottaa työtä vastaan tietyin edellytyksin jos sitä tarjotaan. Sehän ei ole pakkotyötä jos siitä maksetaan jotenkin järkevästi. Se tietysti ilmanmuuta maksaa vaikka olisikin halpatyötä.

Suomessa kuitenkin tarvittaisiin halpatyövoimaa ja mielestäni yhdenvertaisuuslakia voisi hyödyntää turvapaikanhakijoilla. Suomessa nimittäin on miehillä asevelvollisuus ja jos ei armeija maistu niin on siviilipalvelus.

Siltä pohjalta ei ole väärin teettää pari vuotta halpatyötä turvapaikanhakijoilla. Tietysti jos tuollaiseen saa infraa niin voisi sitä työtä tarjota semmoisen kautta työttömille jos jossain tarvitaan. Kulut + 10€/h jotain hanttihommaa että parantaa elintasoa.

Näin siis asian PITÄISI mennä. Todellisuudessa Suomessa on vastaanottokeskuksissa porukka kysyny että VOITAISIINKO TEHDÄ vaikka lumitöitä kun alkaa pää hajota toimettomuuteen.

Lopputulos että "ette saa". Siihen kuulemma pitää olla asianmukaiset pihatyökortit, työturvallisuuskortit, katutyökortit jne. suoritettuna.

Tämä siis on suomalaista typeryyttä aidoimmillaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #73

Suomessa EI TARVITA halpatyövoimaa vaan työpaikkoja joista saa sellaisen asiallisen palkan, että sillä tulee toimeen.

Jos nykyiset työnantajat eivät sellaisia pysty tarjoamaan niin pitänee ruveta harkitsemaan heidän vaihtamistaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #89

"Suomessa EI TARVITA halpatyövoimaa vaan työpaikkoja joista saa sellaisen asiallisen palkan, että sillä tulee toimeen."

Siinä on semmonen juttu kun Suomen kaltaisissa valtioissa 90% työvoimasta välillisesti tai välittömästi viihdyttää toisiaan ja pakolliset jutut toimivat vähemmällä ja melko pieni määrä porukkaa tuo euroja tähän maahan.

Tuottavuuden parantamiseksi työkuormitusta ja vaurautta pitää jakaa tasaisemmin.

Käytännössä kaikille ei saa työpaikkoja elämiseen vaan on semmoista silpputyötä ja automaatio vie työpaikkoja. Nähdäkseni asumisen ja peruselämisen kuluja pitää saada laskettua, tulonsiirtoja pitää saada tasaiseksi että työn tekemisen, työn vastaanottamisen ja yrittämisen riski saadaaan laskettua ja tarvitaan lisää itsensä työllistämistä.

Nykyinen yhteiskunta on vähän liikaa suunniteltu sellaiseksi teollisuusyhteiskunta 8:00-16:00 päivineen vaikka työelämä muuttuu kovaa vauhtia toisenlaiseksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #91

Tuossakin on perää. Isävainaani ennusti jo 1960-luvulla, että kun kehitys kehittyy tulossa on aika jolloin meidän ei tarvitse tehdö töitä kuin joka toinen torstai ja siitä huolimatta maailma on täyttyy turhasta tavarasta. Ehkä meidän pitäisi oleilla enemmän ja hyvinvoida yhteiskunnassamme.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #63

Toki.

Suomessa vaan ei ole minimipalkkaa että semmoinen pitäisi olla. Pitää huomioida, että jos työtön tekee työtä niin sillekin tulee kuluja niistä lumitöiden tekemisestä (ihan vaikka kaloritarve ruoan muodossa tai hikisten alusvaatteiden lisääntynyt kuluminen). Sen pitäisi tuoda lisätuloa. Esimerkiksi 10€/h korvausta lumitöiden tekemisestä olisi ihan ok sen työttömyyskorvauksen päälle. Toki sitten matkakulut jos pitää muualle mennä tekemään työtä ja työvarusteet pitää saada. Lumityön tekeminen ei saa poistaa työmarkkinatukea koska sitten sitä ei kannata tehdä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #67

10€/h plus työttömyyskorvaus? Kai tuo oli vitsi?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #74

Ei?

Satunnainen hanttihomma ei ole kokopäiväistä. Lumet on äkkiä kolattu ja se työn tekeminen tuo kuluja. Kokopäiväisesti lumia kolaamalla (mikä ei onnistu jos kaikki kolaa lumia) saisi silloinkin vain matalapalkkatyön korvauksen. Satunnaisilla hanttihommilla päivät olisi väistämättä niin silppuisia että tuokaan ei onnistuisi vaan tulot jäisi pieneksi.

Kannattaa huomioida se, että se Kelan työmarkkinatuki on mitoitettu niin, että ihminen pysyy hengissä sillä olemalla hanskalokerossa. Pitää olla minimikulutus ja passiivinen. Kyllä sen nyt pitäisi olla tiedossa, että ihminen joka painaa töitä, kuluttaa myös enemmän.

Nettona toki olisi vähemmän koska meneehän siitä vero myös.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #29

Ihmisillä on hauska tapa sekoittaa kalvinistinen ja luterilainen työmoraali. Luterilaisessa etiikkassa "Työ on nautinto ja ilo" eli työn on tarkoitus tuoda sisältöä elämään ja ihmisten tulee tehdä siitä itselleen mielekästä. Siinä missä kalvinismi on ankaraa ja synkkää, on luterilaisuus ollut YOLOilua.

https://yle.fi/uutiset/3-9904626

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #27

@27. Meillä on paljon tietoa omasta takaa ja voimme kehittää niiden perusteella oman järjestelmämme ja mitään järjellistä ei ole, että pitäisi kopioida vieraalta maalta jo huonoksi todetuksi mallia tänne kokeiltavaksi ja sitten odotellaan, että montako vuotta siihen menee, jolloin se on valmis?

Brittien oma vaikuttaja sanoikin, ettei halua määrätä Orpoa mutta heillä itsellään on paljon opittavaa Suomesta. Toisin sanoen, ei kannata kopioida.

Me emme tarvitse mitään vierasta järjestelmää lainataksemme vaan sen pystytämme omastamme ja kehitämme järkevästi omanlaisemme.

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen Vastaus kommenttiin #30

@30. Jaksat olla optimistinen sotu-uudistuksen suhteen, se on hienoa, ja nostan sinulle virtuaalista hattuani. Itse taas olen erittäin skeptinen ja pessimistinen. :-(

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #57

@57. En ole mitenkään optimistinen vaan äärimmäisen pessimistinen, kun jotkut istuvat puolueet yrittävät kopioida briteistä tuon huonon mallin tänne Suomeen ja se pitää kaikin keinoin estää ja hakata päähän vaikka lekalla kaksin käsin, ettei tehdä ja tehdään mieluummin oma malli.

Sanotaanhan, että pessimisti ei pety, jos sieltä sutta tulee. :)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Ei kai tuon tarkoitus olekaan mikään ihmetyöllistäminen, vaan asioiden yksinkertaistaminen ja elämänlaadun parantaminen.

Senhän se osoitti jo noin pienellä porukalla.

Aika omituista, että joku odottaa siltä jotain ihmeellistä työllistämispiikkiä.

Osoittaahan se myös sen, ettei perustulo saakaan ihmisiä vain lepäämään laakereillaan.

Pekka Pylkkönen

Pitää varmaan porukan ruveta miettimään uusia malleja sitten. Jos sotu-uudistus ei saa useampia elättämään itseään, se kannattaa haudata. Elintason parantaminen toisten rahoin ei ole mitenkään oikeudenmukainen tai järkevä tavoite.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos työllä ei elä, niin sitten vaihtoehto on omavaraisuus. Pitää vain keksiä miten kaupungissa voisi ruveta kerrostalossa viljelemään maata, pitämään paria kanaa ja tuottamaan sähkönsäkkin itse.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

STM:n tehtävänä ihan viran puolesta on ihmisten hyvinvoinnin kohoamisen miettiminen. Kokeiluun osallistuneiden hyvinvointi kasvoi. Juuri niin, kuin on aina sanottu.

Jos tässä kokeilussa verrokkiryhmän ei työllistynyt yhtään paremmin, niin kokeilun tuloksethan on loistavat. Silloin voidaan tehdä melko suoraan johtopäätös, että työllistyminen tulee helpommaksi niillä, joilla työllistymiseen edellytykset olemassa. Ihan niin kuin on aina sanottu.

Eipä silti, kannattaisi ensin kysyä niiltä työllistyneiltä, että kummassa ryhmässä se työn ja työttömyyden yhdistäminen olikaan helpompaa käytännössä.

Pekka Pylkkönen

Rahalla saa toki porukan hetkeksi onnelliseksi mutta se ei valitettavasti kestä kauaa.

Seuraavaksi pitäisi ainakin testata perustulomallien ohella myös täysin vastikkeellista sosiaaliturvaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Olisihan se mielenkiintoista, mutta siinävoisi tulla perustuslaki ja moni muu seikka äkkiä vastaan jos sosiaaliturvan vastiikkeena vaaditaan sitä "oikeaa työtä". Lisäksi olisi monia muitakin mutkia matkassa kuten kuka määrittelee oikean työn, mitä se on ja miten se määritellään. Minä taas näkisin paremmaksi vaihtoehdoksi mallin jossa hyväntekeväisyys, vapaahtoistyö, naapuriapu ja omaehtoinen opiskelu voitaisiin hyväksilukea aktiivisuudeksi.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #62

Nythän sosiaaliturvan saaja vaatii sosiaaliturvan maksajaa tekemään oikeaa työtä eikä perustuslaki tule väliin. Ei kai se nyt hyvä ihme silloinkaan voi tulla väliin jos saaja itse tekee sen työn?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #64

Sosiaaliturvan saaja vaatii ainoastaan ihmosarvoisen toimeentulon mikäli omat tulot eivät siihen riitä. Kukaan ei vaadi sinua tekemään töitä. Työnteko on edelleen kaikille vapaaehtoista. Maksajat ja saajat eivät ole eripuolilla eivätkä sodassa keskenään kuten punaiset ja valkoiset 1918, joten väkinäistä tarpeetonta vastakkainasetteluakin on turhaa asiasta vääntää.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

No, tästä nykyturvasta voi sanoa niinkin, että ensin simputetaan ihmisestä elämisenhalut ja sitten erilaisten tukitoimien avulla hänet pyritään tekohengittämään yhteiskuntakelpoiseksi.

Äsken radiossa joku kokeiluun valittuna ollut kummasteli sitä, että häneltä oli kysytty vain kerran vaikutusta työllistymiseen. Vastata piti vain siihen oliko henkilö työllistynyt kahden viimeisen kuukauden aikana. Myöskin sitä ihmetteli miksi AY-piirit ovat tienneet vastustavansa tätä kokeilua jo kauan ennen kokeilun päättymistä. Niiden kun luulisi olevan olemassa jäsentensä edun ajamista varten, eikä etujen parantamisen vastustamiseksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #71

Niin... nuorten miesten mielenterveyden tuhoaminen ~palkattomilla töillä ei ole erityisen fiksua.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #81

Todennäköisemmin se tuhotaan antamalla maata kotona. Edelleen työllisyys selittää terveyseroja enemmän kuin tulot.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #83

Varmaan tarvitsisi keksiä työpaikkoja lisää.

6h työpäivät tai 4pv työviikot voisi tuoda kivasti lisää työpaikkoja.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pylkkönen kaipaa vastikkeellisen sosiaaliturvan kokeilemista. Sillä on jo tehty ihmiskokeita ja se huonoksi havaittu.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

En ole ehtinyt perehtyä tutkimukseen, mutta lukaisin Osmo Soininvaaran blogissa hänen näkemyksennsä tutkimuksen toteutuksesta ja linkkaan sen tännekin keskustelun jatkoksi.

http://www.soininvaara.fi/2019/02/08/16557/

Pekka Pylkkönen

Kyllä, vastauksia enemmän tuli uusia kysymyksiä. Itse olen avoin mille tahansa mallille joka täyttää mahdollisimman hyvin sotu-uudistuksen tavoitteet.

Joka tapauksessa kokeilu oli toteutukseltaan ennennäkemätön ja se toivottavasti rohkaisee tuleviakin hallituksia kokeilemaan uusia avauksia. Vaikka tulokset olisivatkin vasta paljon myöhemmin hyödynnettävissä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse olen jossain määrin sotu-uudistusta vastaan.

1. Ne sotualueet ei ole kaavailtu hallinnollisesti vaan potilastietojärjestelmiä myyvien suuryritysten asiakkuuksien mukaan. Ei siis ole niinkään standardia vaan vahvistetaan rahan kuppaamista suuryrityksille

2. Tässä helposti rakennetaan kahden kerroksen terveyspalveluja. Noin esimerkkinä köyhiltä revitään hampaat suusta jos vähän vihloo, kunhan enste jonottavat viikon tuskissaan ja rikkaat pääsevät heti saavat asianmukaista hoitoa.

Minä suhtaudun nihkeästi siihen jos raha menee tärkeämmäksi kuin ihmisten terveys, että vaikka en yksityistämistä tai tuloeroja suoraan vastusta mutta järkyttävää eriarvoistusta kyllä. Pitää olla mekanismeja että rikkaille hyvinvoinnin tuominen nostaa myös köyhimpien hyvinvointia.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #65

Sotu ja sote ovat eri asioita.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #75

Jaa... no nyt meni termit sekaisin minulla. Ihmettelenkin mitä tämä nyt tähän liittyy..

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Oli selvää, että kokeilu tehtiin tarkoituksena epäonnistua. Missä suhteessa kokeilu oli epäonnistunut? Siinäkö, etteivät työttömät muuttuneet työpaikoiksi?

Koska työllistyminen ei heikentynyt, mutta stressi ja nöyryytys vähenivät, sekä hyvinvointi lisääntyi, kokeilun voi hyvinkin sanoa onnistuneen. Siitä asiasta ei tietenkään uutisoida, kun tärkeämpää on kertoa epäonnistumisesta – jota ei siis tapahtunut.

Koko epämääräinen koehärdelli osoittaa ainakin sen, miten etäällä Sipilä hallituksineen (jopa Lindström!) on todellisuudesta. Kansalaisten toimeentulolla ei näy olevan mitään väliä, kunhan liikeyritykset noudattavat käsittämätöntä osakeyhtiölain 5§:ää: yhtiön tarkoitus on tehdä voittoa omistajilleen, mutta ei sanaakaan siitä, pitäisikö sen tehdä jotain todellista, kuten tuotteita ja palveluja.

Puhumattakaan työllistämisestä, jonka hallitus tyrkkää työttömien niskaan vailla järjen hiventäkään.

Käyttäjän VilleKauppinen kuva
Ville Kauppinen

Mutta vähentääkö perustulo byrokratiaa? Sieltä voidaan saada moninkertaiset säästöt yhdistämällä ja vähentämällä erilaisten tukiaisten määrää jos kerran muutoin tilanne pysyisi suht'koht ennallaan.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Tuo on siikalailalalaista moraalittomuutta.

Tuomas Vesala

Työllistymisen vähyys johtuu kokeilun liian lyhyestä kestosta. Kahdessa vuodessa voi perustulonsaaja kehittää osaamisensa tai liikeideansa työllistävälle tasolle, jos tietää perustulon jatkuvan.

Perustulon maksukokeilun jälkeen tuloskokeilu jatkuu vielä seuraamalla, moniko työllistyy toisen palveluksessa esim. saatuaan tämän ansiosta tutkintonsa valmiiksi.

Yrittäjänä työllistyminen taas voi jäädä ideoista huolimatta toteutumatta, koska kyky kestää riskiä ei pysy yllä maksukokeilun päätyttyä. On selvää, että keskimääräinen yritystoiminta ei kahdessa vuodessa riittävän varmasti yllä riittävälle tuottotasolle. Siksihän yrittäjiä sanotaan yrittäjiksi, he yrittävät riskillä jotain valtavirrasta poikkeavaa, kun normaalikansalainen etsii ehdotonta varmuutta. On myös epätodennäköistä, että pienessä kokeilujoukossa syntyisi paljon valtavirtaa kilpailukykyisempiä liikeideoita.

Toimituksen poiminnat