pekkapylkkonen

Vaalit ja valintojen maailma

Viime aikoina isoja rahareikiä on ilmestynyt kuin yläkoululaisia nakkikioskille koulun borskeittopäivänä. Jokainen joka sanoo että yhteen reikään työnnetty raha ei ole muualta pois, todennäköisesti valehtelee. Luonnollisesti toiset rahareiät ovat siinä suhteessa parempia täytettäviä kuin toiset, että niille voi jossain tulevaisuudessa ilmestyä kyky ruveta täyttämään muita rahareikiä. Jotkut tuppaavat kasvamaan ja toiset kutistumaan, vähän riippuen siitä miten ahkerasti niitä täytetään. Sairauspäivärahan korottaminen lisää sairastelua - joka siis on kai huono asia - mutta laadukas varhaiskasvatus jostain kolmevuotiaasta eteenpäin näyttää vähentävän syrjäytymistä. Fifti-sixti, niinkuin edesmennyt suuri ajattelija-mäkihyppääjä tokaisisi.

Seuraavassa on pääpiirteittäin julkisyhteisöjen menot. Jos tehtävänäsi olisi priorisoida, eli panna julkiset tehtävät tärkeysjärjestykseen, miten muuttaisit menojen rakennetta? Kaikki luvut ovat miljoonia euroja ja joukosta puuttuu eräitä, hyvin pieniä ja epämääräisiä artikkeleita kuten muut yleisen julkishallinnon palvelut.

Jos tuota julkisten menojen 137 miljardin määrää haluaa suhteuttaa johonkin, Suomessa maksettiin palkansaajakorvauksia yhteensä 105 miljardia euroa.

Mistä mihin? Otetaanko liikenteestä ja pannaan vanhuksille? Entä perustutkimukselta poliisitoimelle? Lopetetaanko ympäristönsuojelu ja tuplataan oikeusistuimien resurssit?

Julkiset menot 137 331


Julkishallinto 15 925
Toimeenpano- ja lainsäädäntöelimet, finanssi- ja veroasiat, ulkoasianhallinto 3 371
Taloudellinen apu ulkomaille 609
Yleiset hallintopalvelut 4 179
Perustutkimus 1 036
Julkishallinnon tutkimus ja kehittäminen 27
Julkisen velan hoitoon liittyvät taloustoimet 2 556


Puolustus 2 665
Sotilaspuolustus 2 488
Sotilasapu ulkomaille 116


Yleinen järjestys ja turvallisuus 2267
Poliisitoimi 1 081
Palo- ja pelastustoimi 570
Tuomioistuimet 320
Vankilalaitos 192

Elinkeinoelämän edistäminen 8 411
Yleiset talouteen ja kauppaan liittyvät tehtävät sekä työvoimapalvelut 1 282
Maa-, metsä-, kala- ja riistatalous 1 511
Polttoaine- ja energiahuolto 264
Kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen 395
Liikenne 4 349
Elinkeinoelämän tutkimus ja kehittäminen 633

Ympäristönsuojelu 376
Jätehuolto 17
Ympäristön pilaantumisen torjunta 138
Biologisen monimuotoisuuden ja maisemansuojelu 71
Ympäristönsuojelun tutkimus ja kehittäminen 51
Ympäristön suojelu, luokittelematon 99

Asuminen ja yhdyskunnat 180
Yhdyskuntakehitys 345
Vesihuolto 19
(Tässä pääkohdassa mennään vähän hämäävästi sillä "asuminen ja yhdyskuntapalvelut, muualla luokittelematon" tuo kassaan 117M€)

Terveydenhuolto 19 487
Lääkevalmisteet, lääkintälaitteet ja välineet 1 440
Avoihoitopalvelut 5 929
Sairaalapalvelut eli laitoshoito 5 703
Yleiset terveydenhuoltopalvelut 42
Terveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen 169
Terveydenhuolto, muualla luokittelematon 6 204

Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto 3 011
Virkistys- ja urheilupalvelut 885
Kulttuuripalvelut 1 220
Radio-, televisio- ja julkaisutoiminta 518
Uskonnollisten ja aatteellisten yhteisöjen tukeminen 385
Vapaa-ajan, kulttuurin ja uskonnon tutkimus ja kehittäminen 3
 

Koulutus 15 842
Esiaste ja alemman perusasteen koulutus 2 659
Ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus 7 516
Korkea-asteen koulutus 4 862
Tutkintoon johtamaton koulutus 613
Koulutuksen tukipalvelut opiskelijoille 50
Koulutuksen tutkimus ja kehittäminen 31
Koulutus, muualla luokittelematon 111

Sosiaaliturva 69 167
Sairaus ja toimintarajoitteisuus 8 006
Vanhuus 35 638
Lesket ja muut edunsaajat 1 453
Perhe ja lapset 8 462
Työttömyys 8 739
Asuminen 2 155
Sosiaalinen syrjäytyminen 2 897
Sosiaaliturvan tutkimus ja kehittäminen 19
Sosiaaliturva, muualla luokittelematon 1 798

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Vaalien alla ilmestyy erilaisia vaalikoneita. Minä olen alkanut haaveilla sellaisen asemesta oikein kunnollisesta yhteiskuntasimulaattorista joka toimisi samalla tarkkuudella kuin liikennelentäjien lentosimulaattorit. Äänestäjä joutuisi elämään kannattamassaan yhteiskuntamallissa muutaman vuoden simulaation vähän samaan tapaan kuin Ebenezer Scrooge Saiturin Joulussa. Olisi kiintoisaa nähdä, kuinka se vaikuttaisi äänestyskäyttäytymiseen.

Pekka Pylkkönen

Sellainen voisi tosiaan avartaa mieltä sen verran että muistaisi maassa asuvan muitakin ihmisiä. Todennäköisesti koodaaminen olisi turha vaiva, sillä kaikki vain kieltäisivät sen realistisuuden.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pääseekö sieltä mistä nuo poimit porautumaan alemmas tarkemmalle tasolle?

Voi olla liian hapokasta katsottavaa tähän aikaan, mutta tarvitsee tutustua myöhemmin.

Esimerkiksi yritystuet ovat mahdottomia eriteltäviksi tällä tasolla.

Pekka Pylkkönen

Tilastokeskuksella tämä ei onnistu. Tosiaan yritystuista Leijonanosa on verohuojennuksia eivätkä ne siksi näy budjetoinnin menopuolella. Toisaalta alentamalla yleistä energiaveroa tarpeeksi, verotuet lakkaavat olemasta :)

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kiitoksia. Hyvä on muistaa että julkishallinnon palvelut ovat Suomessa, Ranskassa, Belgiassa ja Ruotsissa (maailman neljä maata joissa on yli 42% kokonaisveroaste) suurelta osin hyödykkeitä joita monet muut maat eivät tuota.

Tuohon koriin lisääminen on kaukana OECD:n keskiarvosta 34% veroja bruttokansantuotteesta.

Ajatusleikkinä :

YLE-vero nappaise reippasta satasesta kolmeen tuhanteen veroja.

”Yhteisön Yle-veron määrä perustuu yhteisön verotettavaan tuloon. Veron määrä on 140 euroa, jos yhteisön verovuoden verotettava tulo on 50 000 euroa. Rajan ylittävältä osalta veroa peritään 0,35 prosenttia, mutta veron enimmäismäärä on kuitenkin 3 000 euroa vuodessa. Enimmäismäärän maksavat sellaiset yhteisöt, joiden verovuoden verotettava tulo on esimerkiksi 868 000 euroa.”

Tällä saa laadukkaan striimauspalvelun. Mutta laadukkaan striimauspalvelun saa nykyään muualtakin. Olisiko reilumpaa, että valtio ottaa tuon saman veron ja antaa hiukan riisutun YLE:n kylkeen mediakupongin vaikkapa 50 euroa vuodessa takaisin pakkokulutettavaksi esim. Netflixiin. Näin sitten valtio osoittaa että sen päättäjien mielestä median kuluttaminen on osa yhteiskunnan perustehtäviä?

Samaa logiikkaa voi käyttää melkein mihin kululistastasi blogauksessa. Onko tämä tai tuo kori pakkokulutuksena perusteltu, ja jos on, pitääkö se tarjota valtion ja kunnan luomassa muodossa, vai saisiko pieni ihminen päättää muodon? (Äänestää jaloillaan)

Vai saisiko pieni ihminen jopa, hui kamalaa, olla ottamatta ja maksamatta palvelua eli veroastetta voisi pienentää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset